Pvä 17. Ke
Sanottii heipat ihmisille Noosassa, muutamat Facebook vaihdot ja eiku matkaan. Aiheena oli Byron Bay, kaikkien ihmisten kehuma paikka. Mentii tsekkaa mimmone Glory on vastassa. Oikeestaa tuli ajettuu kokonaa suoraa kyytiä Byronille saakka. Matka kesti about 3,5-4h. Ajoin koko matkan. Perille päästyä alko ajokiukku nousta esille. Se on jännä, mite ajaes ei väsytä, mut ajon loputtua nousoo kiukku ja väsy pintaa.
Yks syy tais olla siihe, ku oikee tietty mihi kulkee ja pyörittii ees takasi vaa samalla pääkadulla. Lopulta päädyttii tekee rannalle ruokaa käyttäen yleistä BBQ aluetta ja siitä kahville kirjoittaa blogii.
Oltii saatu yksiltä britti tytöiltä vinkkiä halvasta yöpymis paikasta Art Factory- nimisestä paikasta. Päätettii mennä sinne yöks, ja pysyy siel kaikki tulevat kolme yötä, ni ei tarvi stressata. Kolme yötä kahelta hlöltä autoineen alle 50 d. Ei paha minusta. Johon saatii käyttää kaikkia hostellin etuja : suihkut, keittiöt, oleskelutilat ym.
Siinä se ilta vierähtiki, hostellin oleskelutilassa. Ite olin puhelimessa koko illan, eka äitin kaa sitte priamin. Tavaksi muodostunut Everwood tuli taas kehiin, ja siitä sit unille.
Pvä 18. To
Aamusta käytii kävelees rantatietä pitkin menevälle majakalle. Majakka sijaitsee itäisimmäs paikas koko Aussilaa. Matkalla nähtii jo muutaman valaan hyppivän kaukana. Mentii ite majakkassa olevalle kierrokselle. Päästii lopulta majakan huipulle, sieltä aukes paremmat näkymät valaitte bongauksee.
Vau.
Loppu pvä meniki rannalla köllötelle. Tääl on kyl huomattavasti kylmemmät säät mitä tähä mennes ollu. Vaikka rannal makaa, ei uimaa tarvi/raaski mennä. Sen verra tuuloo ettei hiki yllätä. Yöt on hirmusen kylymiä. Kaikki vaatteet tyylii päällä, ja silti paleltaa.
Oon huomannu et mun teipattu polvi taitaa olla helppo lähestymistapa vieraille ihmille tulla juttelee mulle. Ties kuinka monelle oon saanu selvittää, miksi mullon teipit. Nyt oli vuorossa samaa ikäluokkaa oleva tyttö. Syyn selvittyä, sille oli tehty sama operaatio vuos sitte jouluna. 6vkoo oli kuntoutus kestäny, joka oli ollu rankka mutta arvoinen.
Pvä 19. Pe
Päätettii lähtee hiema maakunta matkailulle, ja mentii Byronin lähimmille kylii. Käytii kattoo Broken Head - kivimuodostelma sekä joki, joka laskeutuu mereen. Käytii Lynnox -kylässä ja ajettii kauniita kukkula maisemia johdattavaa tietä takasi Byronii. Rannalle jatkaa pvää, perus rannalle.
Oltii sovittu Hollanti tyttöjen ,Evan ja Lettyn ,kaa illan istujaiset, koska ne oli kans Byronissa. Mentii yhes istumaa Balcany ravintolan terassille, josta bongattii viel yks lisää meirä Noosa aikaselta mettäreissulta, Timon. Mukava iltama oli, vaikka hiema kylmä. Yritettii loppu illasta päästä Saanan kaa viel tanssimaa, ku kerranki oltii viel lähetty johki ja hereillä. Pitkien jonojen ja sisäänpääsylippujen takia luovutettii ja mentii nukkumaa :D. Ei meistä kyllä mitn bilettäjiä enää taida saada. Haha. Everwood vie aina voiton.
Pvä 20. La
Aika oli sanoo näkemiin Byron Baylle. Viel vikat kuvatukset ja shoppailut keskustasta. Tulin kyl huomaamaa, että Byron oli kiva paikka. Freomainen. Mutta emmä sitä Glorya vielkää löytäny. En siis ymmärrä ihmisten hörskötystä paikasta. Mut ehkä kaikilla on erit miellekuvat. Eilen tyttöjen kaa juteltaes, päädyttii siihe et Aussien "pakko nähä paikat" riippuu aina kysyjästä ja kysyjältä, mimmonen fiilis on aikoinaan paikassa ollu, onko kaikki toiminu ku pitänykki ym. kaikki pikkuseikat. Nimittäi ne oli kans käyny länsipuolel ja meil oli just vastakkaiset lempi&ei nii hyvä paikat - toisiamme vertaille.
Autossa koitan saada tätä kirjattua ylös. Musiikkina soi Kaija Koo. Välillä unohdan itteni vaan laulamaa Kaijista mukana. Hah!
La oli aika palauttaa meirän yks perheenjäsen, paku. :(
Tuntu hiema ku loma ois loppunu siihe, vaik mulla on viel vko jäljellä. Meirä kuulu olla Jucy liikkeellä enne klo14 auto takasi. Meillä oli matkakilometrejä kertyny 3500km tienoille 20pvän aikana. Sinänsä oli kyllä yllätys, koska Cairns - Byron bay väli on vajaa 2000km. TUliha sile kyl mentyä ZickZackia sisämaassakin.
Kilometriin kuuluu verta, hikeä ja kyyneleitä. :DDD No ei kait, yllättävän helposti matkat taittu. Ihania jaettuja maailman (oman elämän) parantamis keskusteluita, nauruja, iloja, suruja ,lauluja ,everwoodeja, vanhoja ja uusia muistoja. Kaikkea mitä ystävän kanssa täytyy tehdäkki.
<3 <3 KIITOS SAANA <3 <3
tiistai 27. elokuuta 2013
NOOSA : Vihdoin paikoillaan
Pvä 14-17.
Kajakkireissu
Oli kajakkireissun vuoro. Ei oikeestaa tietty kyseisestä reissusta mitn. Saatiin se kaupan päälle aikoinaa, ku ostettii Whitsunday reissu. Klo 1 piti olla linja-autoasemalla. Kyselin toisilta turistiopas pojilta hieman tietoja ,mitä reissuun kuuluu. Toinen pojista oli ollut samal reissul ,ja kehu sitä. Hyvin poika kertoi, josta vihdoin sai huhua mihin ollaa menossa. Siitä lähettii matkaa, seuraamaa turistibussia. Me oltii ainuut ,joilla oli oma auto.
Tultii Guguji- leirintäalueelle. Alkeellisilta paikoilta näytti, mutta kotosilta. Turistiopas kierrätti meirät kaikkialla missä mikäki on ja sen jälkee oliki vapaata loppu pvän. Huomenna aamulla klo8 alkaa eka kajakkireissu. Meitä oli seittemän yhteensä. Tää on enemmä ittensä kaa selviytymis- reissu , meillei oo turistiopasta ollekaa. Yhessä kuljetaa porukan kaa, muttei oo johtajaa. Meillä on täällä saksalainen, kanadialainen, skottilainen pariskunta ,irkku ja me.
Aikaa oli puol h uimaa lähtöön. Saatii kuskilta kyyti uimaa, jos oli valmis 3.15pm. Tein meille nopeet snacksit autolla sekä maittavat lomadrinksut (veet sitruunalla :D). Kuski oli hiema etuajas, ja tuli hiema kiirus lähtee kytii. Lopulta minä ja saana hypättii vaa kyytii klo3, ja ei oltu iha varmoja mihi ollaa menos, koska muut kyytiläiset ei ollu tutun näkösiä.
Mentii uimaa eka kahteepekkaa Paikka näytti louhokselta. Vesi oli syvää, turkoosin kirkasta ja virkistävää. Paikkana oli työmaalle tullu lampi. Siel oli pikkupojat temppupyöräilees. Meillä molemmilla oli olo, et ois ollu mukava tutustuu uusii ihmisii, mut nyt oltii lopulta kahtee pekkaa uimas.
Hetken päästä toiset tuliki sinne kävelle, sanoivat missaanneen kyyrin, koska se otti varaslähdön.
Saatiin tutustua samalla toisiin matkalaisiin. Skotti ja irkku ihmiset omaa oman aksentinsa, ja oon huomannu et ees vähä paremmin saan jo niistä selkoo. Oon tyytyväinne itteeni :D.
Mutta kokonais kuva reissuihmisistä > tuloo olemaa hyvä reissu. Todella hyvä ilmapiiri ja mukavia ihmisiä.
Keittiössä tuli tavattua muita ihmisiä, jokka oli lähössä seuraavana aamuna pois. Sekä Taiwanilainen poika oli tullu, joka liittyy mierä kanoottireissuu huome ja toinen saksalainen tyttö.
Ilta meni ruokaa tehde, jutelle toisten kaa ja istuen nuotionäärellä. Voih. Puuttu enää kitaraa soittava hlö (priam) nuotiolta.
AAMU
Matka alko kanoottireissulla. Saatiin priiffaus alkuun, miten ja minne , milloin ja mitä tuloo tapahtuu. Yhtee kanootti meni kolme : Minä, Saana ja Taiwanilainen Lintubongaaja Jen. Meillä oli oikein toimiva tiimi. :)
Kolme kanoottia meitä lähti yhes matkaan. Alus hauskutettii muita kanootteja laulamalla : we will we will rock u!! tai we are the champions !! :DD. ja mitä näitä nyt on :) .
Alku soudut meni todella joutavasti ,oli myötätuuli ja kaikki paikat kohillaa. Reissu alko 3,5km kanoomisella jokee sekä järvee kohti. Järvi oli kerranki oikeen järven näköne, mut aika matala kylläki. Keskellä järvee pysty jossai kohdin ottaa pohjaan.
Sielt meil oli matkaa rannalle 2km kävelle. Hyvin matka taittu kaikki yhessä. Rannalle päästii ja uimaa . Oikee mukava rantapäivä. Mukava tehä välillä isomman porukan kaa, ettei vaa kahtee pekkaa. Tästä paikasta tykkään todella. Oikeesti jo eile uimas olles sekä sielt kävelles ,ku katteli maisemia : Iha suomi tuloo mielee :) . Täällö mettää ja itikoita :D. . ja järviä. Kovasti oon tykänny tääl olla. Sielu lepää.
Nähtii yks delfiini hyppivän oikee kunnolla meressä, aallot oli aika viekkaat. Kunno lasku ja nousuvesi aallot kokoaja. Nähtii yks ihme pallokala. Joka oli eka pallo (melkei kuolemaisillaa) mut sitku saatii se takas vetee, ei ollu enää pallo ollekaa :D.
Kotimatka kanootil oli jo vaativampaa. Tuuli oli kääntyny meitä vastaan, nälkä alko kalvaa. Väliin tuli huudettua ,varsinki meirän Taiwan vahvistus. Se oli ni huvittavaa, ku muute se oli hiema ujo köyhällä enkun kielellä :D. " We never give up, never giving up " -lauseilla voittoon.
Kyllä me sielt päästii lopulta kotia. Kaikki muut työt meirän retkeltä luovutti huomisen kohalla. Oli kuulemma nii kauhee kokemus. Ei meistä vaa. Innolla huomisee.
Meirän ollessa kanootoimassa, oli saapunu jo seuraavalle päivälle uutta reissusakkia. Itel ei ollu oikeestaa kovin sosiaalinen olo. Mentiinki piakkoi kattoo Everwoodia autolle.
2. AAMU
Nyt oli matkana 16km. Meitä oli 15 hlöö, 5 kanoottia matkassa. Varsinaisesta meirän porukasta ei ollu ku neljä jäljellä. Meirän tiimi sekä Skotti Jan. Uus tiimi omisti monta suursuuta, mieles kävi, sekö siitä luonnonhelmassa olosta.
ALku taival oli 5km joki osuus, joka tuntu oikeesti menevän suitsait vaan. Tehtii lisälenkki yhessä pienemmälle joelle, jossa oli liaani ja puu porrastettuna mistä voi hypätä vetee. Pojat oli heti ekana tietty siel hyppimäs pääerellä ym. Me hieman ynnäiltii, haluuko mennä vai ei. Haluukko kastella itteensä vai ei, oli hiema kalasia ilima.
Noooh, lopulta liaani vei voiton ja siel oli oikeestaa kaikki koittaas vuorollaan. Jeij. Oli hauskaa :) . Oli hauska huomata ,kuinka Vietnamis vahvistus oli tohkeissaan kans. Taisi olla suuri temppu sille, siltä sen iloinen naama ainaki näytti. Söpöä. Siinä oli about 3m korkunen puun oksa, jolta pysty hyppäämää vetee kans. Hieman alko herkuttaa, ja tulla lapsuusmuistot mielee. Uskaltauduin ja rupesin kipuamaa. Se oliki se kauhein kohta :D. Mutta hienosti selviydyin, ja sieltä hyppäys vetee. Jee! kyllä sitä viel vanhoillaki päivällä voi lapsettaa.
Jatkettii matkaa kohti järvee ja sen hiekka rantaa. Matkan varrella jäätii pyydystää erikoista linnun höyhentä, oliha meillä lintubongari kanootissa mukana.
Rannan lähestöllä oli pieni kylä, jossa oli pubi. Mentii sinne yhteistuumin. Tutustuttii paremmi uuden tiimin ihmisiin. Mukavia tyttöjä noi hollantilaiset, Eva ja Letty.
Klo14 oli aika lähtee soutaa takasi. Tuuli oli taas vastassa, tällä kertaa oli hiema totisena kanootissa. Sitku päästii järveltä joelle, alko helpottaa. Loppuvaiheessa pistettii voimat yhtee kahen muun kanootin kaa, ja keskimmäinen kanootti pääsi vuoronperää huilaamaa.
Illalla leirinnässä katottii Hobit leffa, jonka olinki halunnu nähä. Pikapuolin Everwoodin kautta nukkumaa. Aika oli pakata aamulla ja lähtee jatkaa matkaa.
Kajakkireissu
Oli kajakkireissun vuoro. Ei oikeestaa tietty kyseisestä reissusta mitn. Saatiin se kaupan päälle aikoinaa, ku ostettii Whitsunday reissu. Klo 1 piti olla linja-autoasemalla. Kyselin toisilta turistiopas pojilta hieman tietoja ,mitä reissuun kuuluu. Toinen pojista oli ollut samal reissul ,ja kehu sitä. Hyvin poika kertoi, josta vihdoin sai huhua mihin ollaa menossa. Siitä lähettii matkaa, seuraamaa turistibussia. Me oltii ainuut ,joilla oli oma auto.
Tultii Guguji- leirintäalueelle. Alkeellisilta paikoilta näytti, mutta kotosilta. Turistiopas kierrätti meirät kaikkialla missä mikäki on ja sen jälkee oliki vapaata loppu pvän. Huomenna aamulla klo8 alkaa eka kajakkireissu. Meitä oli seittemän yhteensä. Tää on enemmä ittensä kaa selviytymis- reissu , meillei oo turistiopasta ollekaa. Yhessä kuljetaa porukan kaa, muttei oo johtajaa. Meillä on täällä saksalainen, kanadialainen, skottilainen pariskunta ,irkku ja me.
Aikaa oli puol h uimaa lähtöön. Saatii kuskilta kyyti uimaa, jos oli valmis 3.15pm. Tein meille nopeet snacksit autolla sekä maittavat lomadrinksut (veet sitruunalla :D). Kuski oli hiema etuajas, ja tuli hiema kiirus lähtee kytii. Lopulta minä ja saana hypättii vaa kyytii klo3, ja ei oltu iha varmoja mihi ollaa menos, koska muut kyytiläiset ei ollu tutun näkösiä.
Mentii uimaa eka kahteepekkaa Paikka näytti louhokselta. Vesi oli syvää, turkoosin kirkasta ja virkistävää. Paikkana oli työmaalle tullu lampi. Siel oli pikkupojat temppupyöräilees. Meillä molemmilla oli olo, et ois ollu mukava tutustuu uusii ihmisii, mut nyt oltii lopulta kahtee pekkaa uimas.
Hetken päästä toiset tuliki sinne kävelle, sanoivat missaanneen kyyrin, koska se otti varaslähdön.
Saatiin tutustua samalla toisiin matkalaisiin. Skotti ja irkku ihmiset omaa oman aksentinsa, ja oon huomannu et ees vähä paremmin saan jo niistä selkoo. Oon tyytyväinne itteeni :D.
Mutta kokonais kuva reissuihmisistä > tuloo olemaa hyvä reissu. Todella hyvä ilmapiiri ja mukavia ihmisiä.
Keittiössä tuli tavattua muita ihmisiä, jokka oli lähössä seuraavana aamuna pois. Sekä Taiwanilainen poika oli tullu, joka liittyy mierä kanoottireissuu huome ja toinen saksalainen tyttö.
Ilta meni ruokaa tehde, jutelle toisten kaa ja istuen nuotionäärellä. Voih. Puuttu enää kitaraa soittava hlö (priam) nuotiolta.
AAMU
Matka alko kanoottireissulla. Saatiin priiffaus alkuun, miten ja minne , milloin ja mitä tuloo tapahtuu. Yhtee kanootti meni kolme : Minä, Saana ja Taiwanilainen Lintubongaaja Jen. Meillä oli oikein toimiva tiimi. :)
Kolme kanoottia meitä lähti yhes matkaan. Alus hauskutettii muita kanootteja laulamalla : we will we will rock u!! tai we are the champions !! :DD. ja mitä näitä nyt on :) .
Alku soudut meni todella joutavasti ,oli myötätuuli ja kaikki paikat kohillaa. Reissu alko 3,5km kanoomisella jokee sekä järvee kohti. Järvi oli kerranki oikeen järven näköne, mut aika matala kylläki. Keskellä järvee pysty jossai kohdin ottaa pohjaan.
Sielt meil oli matkaa rannalle 2km kävelle. Hyvin matka taittu kaikki yhessä. Rannalle päästii ja uimaa . Oikee mukava rantapäivä. Mukava tehä välillä isomman porukan kaa, ettei vaa kahtee pekkaa. Tästä paikasta tykkään todella. Oikeesti jo eile uimas olles sekä sielt kävelles ,ku katteli maisemia : Iha suomi tuloo mielee :) . Täällö mettää ja itikoita :D. . ja järviä. Kovasti oon tykänny tääl olla. Sielu lepää.
Nähtii yks delfiini hyppivän oikee kunnolla meressä, aallot oli aika viekkaat. Kunno lasku ja nousuvesi aallot kokoaja. Nähtii yks ihme pallokala. Joka oli eka pallo (melkei kuolemaisillaa) mut sitku saatii se takas vetee, ei ollu enää pallo ollekaa :D.
Kotimatka kanootil oli jo vaativampaa. Tuuli oli kääntyny meitä vastaan, nälkä alko kalvaa. Väliin tuli huudettua ,varsinki meirän Taiwan vahvistus. Se oli ni huvittavaa, ku muute se oli hiema ujo köyhällä enkun kielellä :D. " We never give up, never giving up " -lauseilla voittoon.
Kyllä me sielt päästii lopulta kotia. Kaikki muut työt meirän retkeltä luovutti huomisen kohalla. Oli kuulemma nii kauhee kokemus. Ei meistä vaa. Innolla huomisee.
Meirän ollessa kanootoimassa, oli saapunu jo seuraavalle päivälle uutta reissusakkia. Itel ei ollu oikeestaa kovin sosiaalinen olo. Mentiinki piakkoi kattoo Everwoodia autolle.
2. AAMU
Nyt oli matkana 16km. Meitä oli 15 hlöö, 5 kanoottia matkassa. Varsinaisesta meirän porukasta ei ollu ku neljä jäljellä. Meirän tiimi sekä Skotti Jan. Uus tiimi omisti monta suursuuta, mieles kävi, sekö siitä luonnonhelmassa olosta.
ALku taival oli 5km joki osuus, joka tuntu oikeesti menevän suitsait vaan. Tehtii lisälenkki yhessä pienemmälle joelle, jossa oli liaani ja puu porrastettuna mistä voi hypätä vetee. Pojat oli heti ekana tietty siel hyppimäs pääerellä ym. Me hieman ynnäiltii, haluuko mennä vai ei. Haluukko kastella itteensä vai ei, oli hiema kalasia ilima.
Noooh, lopulta liaani vei voiton ja siel oli oikeestaa kaikki koittaas vuorollaan. Jeij. Oli hauskaa :) . Oli hauska huomata ,kuinka Vietnamis vahvistus oli tohkeissaan kans. Taisi olla suuri temppu sille, siltä sen iloinen naama ainaki näytti. Söpöä. Siinä oli about 3m korkunen puun oksa, jolta pysty hyppäämää vetee kans. Hieman alko herkuttaa, ja tulla lapsuusmuistot mielee. Uskaltauduin ja rupesin kipuamaa. Se oliki se kauhein kohta :D. Mutta hienosti selviydyin, ja sieltä hyppäys vetee. Jee! kyllä sitä viel vanhoillaki päivällä voi lapsettaa.
Jatkettii matkaa kohti järvee ja sen hiekka rantaa. Matkan varrella jäätii pyydystää erikoista linnun höyhentä, oliha meillä lintubongari kanootissa mukana.
Rannan lähestöllä oli pieni kylä, jossa oli pubi. Mentii sinne yhteistuumin. Tutustuttii paremmi uuden tiimin ihmisiin. Mukavia tyttöjä noi hollantilaiset, Eva ja Letty.
Klo14 oli aika lähtee soutaa takasi. Tuuli oli taas vastassa, tällä kertaa oli hiema totisena kanootissa. Sitku päästii järveltä joelle, alko helpottaa. Loppuvaiheessa pistettii voimat yhtee kahen muun kanootin kaa, ja keskimmäinen kanootti pääsi vuoronperää huilaamaa.
Illalla leirinnässä katottii Hobit leffa, jonka olinki halunnu nähä. Pikapuolin Everwoodin kautta nukkumaa. Aika oli pakata aamulla ja lähtee jatkaa matkaa.
pvät ja kohteet vaihtuu tiuhaan tahtiin
Pvä 12.
Herley Bayssa olis ollu Fraser Island. Lähettii paikan päälle aamusta kattoo, jos saatais pvän turistireissu Fraiserille. TEhtii aamupalat rannalla, ja siihe tuli yks naine kauppaa niitte matkatoimistoo ja reissua saarelle. Ei kuitenkaa lämmitty ajatukselle. Rannalla oli myös saksalaispoika jonka kaa vaihdettii ajatuksia reissuista ja ausseista.
Päätettii käydä viel turisti infon kautta tsekkaa vaihtoehdot. Mut ei sytyttäny sielkää. Päätettii jatkaa matkaa kohti Noosaa, pienellä pysähdyksellä Rainbow Beachillä. Meillä oli Noosaan varattuna Sunnuntaista keskiviikko aamuun patikointireissu. Tuumailtii et jos olis vihdoin yhes paikkaa pvää kauemmi ja otettii Noosaa varaslähtö la pväksi jo.
Rainbow Beach oli ekana viel vuorossa pe pvälle. Ranta oli kaunis . Vaikka alkaa tuntuu et rannat alkaa olee vaa rantoja tääl. Ei oo enää nii väliä ,millä rannalla lopulta makaa. Oli se nätti. Päätin käyrä kävelees hiema, koska on tullu jo pari kk maattua vaa eikä tehtyy oikee mitn :(
Rainbowsta päädyttii lähi ilmasparkkipaikalle yöksi, koska kuultii et viereises kyläs on delfiinien ruokinta aamuisin.
Pvä13.
TIN CAN BAY
Aamu7 oltii Delfiini jonossa odottaas ruokintaa. Siel näky kaks delfua ja pelikaaneja tusina. Delfut oli aika kärsineen näkösiä ihoineen. Ohjaajat sanoivat delfujen olleen tappelussa pari viimestä yötä. En tiiä.. jotenki ei ne nii innostanu ku aikoinaa Monkey Mian delfut. Ehkä suurin syy oli ku näytti nii raadeltuilta.
Käytii tsekkaa kylämarkkinat, joista löyty ruokaa hedelmiä. Sekä tein huippulöydön, karaoke dvd 1dollarilla. Nytto taattu iloa halvalla :).
Baysta lähettii kohti Noosaa.
Noosasta mulla oli odottava tunne. Olin aikoinaa siitä nähny kuvia ja kuullu huhuja et kaunista ois. Noosaan lähestyes, ei meillei (taaskaa) ollu karttaa. Jote oltii hieman huulipyöreenä. Tavoitteena oli nähä villi koalia. Niitä kuulemma pitäs löytyy mettästä. Noosa Headsiin tultaes, parkkipaikkoja ei löytyny sit mistää. Porukkaa oli iha simona ja turistikojuja/kauppoja /ravinteleita oli kaikkialla.
Vihdoin löyty parkkipaikka ja mentii infoo kysyy neuvoja, mitä tehä. Kävelyä oli tiedossa sekä rantaviivaa pitki että luonnonpuistoo, jossa niitä koalia kuuluis nähä. Lähettii matkaa. Kaunista oli katteltavaa, henkevät keskustelut ja aatteet elämästä. Tultii dolphin pointille, mut ei nähty delfiinejä tällä kertaa. Tosin tuntuu et kaikki elukat tykkää uiskennella aamuisin. Poikettiin luontopolulle tsekkaa koalat, muttei onnannu nyt niissäkää.
Noosan turistipuoli oli jotenki yllättävä. Luulin sen olevan pelkästään hiljanen luontokolkka. Mut näky oli toinen. Koko kaupunki oli täynnä liikenneympyröitä (kuulemma jämsä tuli saanal mielee) ja oltii iha hukassa mihi mennä ja mihi kääntyä.
Löydettii vihdoin leirintäalue, päästii suihkuu ja oltii valmiita lähtee kerranki ulos syömää. Meirä lähellä oli rantaraitti jos oli paljo ravintoloita. No tottakai sielt luulis löytyvän joku paikka. Oli la ilta klo5.30. Aika alussa oltii siis. Tietääksemme.
Tultii rantaraitille. Ravintoloita löyty kyl toine toisensa perää, mut hinnat oli kalliimpia toinen toisistaa. Löyrettii kaks kohtuuhintasta asia-ravintolaa. Ei kuitenkaa tehny sil hetkel mieli aasialaista. Vaihdettii kaupingin osaa. Noosa Jungtionille tultaes , siel oli vaa take away paikkoja tarjolla. Kerranki ku tytöt on oikee meikannu syömää lähties, halu oli päästä ravintolaa. Kolmas kerta (pitäs) toden sanoo. Vaihdettii paikkaa Noosa headsii. Siel vasta kallista oliki ja PITKÄT JONOT!! Ei tuska ! Nälkä oli molemmilla vellonu jo klo4 asti ja ravintolaa ei meinnannu löytyy, klo oli jo 6.30 päälle.
Mentii takas ekalle paikalle, aasiaravintolat kattoo. Eka oli jo täytee buugattu, joho ei enää päästy. Vika vaihtis, sinne päädyttii. No kyllä se ruoka maitti ja hintakaa ei tukkaa asti hiponu. Molemmat oli tyytyväisiä lopulta mahat täynnä.
Mut ei tuska, melkee alkas kiukkuitku tulla ku 2h piti ettii ravintolaa. Hinnat alko pääruuissa 30dollarista eteepäi. Meirän hinnat saa olla 20d ali/yli.
Mikäs se parempi tapa viettää la ilta ku karaokee laulamalla ;). Voi Saana raukkaa.
Herley Bayssa olis ollu Fraser Island. Lähettii paikan päälle aamusta kattoo, jos saatais pvän turistireissu Fraiserille. TEhtii aamupalat rannalla, ja siihe tuli yks naine kauppaa niitte matkatoimistoo ja reissua saarelle. Ei kuitenkaa lämmitty ajatukselle. Rannalla oli myös saksalaispoika jonka kaa vaihdettii ajatuksia reissuista ja ausseista.
Päätettii käydä viel turisti infon kautta tsekkaa vaihtoehdot. Mut ei sytyttäny sielkää. Päätettii jatkaa matkaa kohti Noosaa, pienellä pysähdyksellä Rainbow Beachillä. Meillä oli Noosaan varattuna Sunnuntaista keskiviikko aamuun patikointireissu. Tuumailtii et jos olis vihdoin yhes paikkaa pvää kauemmi ja otettii Noosaa varaslähtö la pväksi jo.
Rainbow Beach oli ekana viel vuorossa pe pvälle. Ranta oli kaunis . Vaikka alkaa tuntuu et rannat alkaa olee vaa rantoja tääl. Ei oo enää nii väliä ,millä rannalla lopulta makaa. Oli se nätti. Päätin käyrä kävelees hiema, koska on tullu jo pari kk maattua vaa eikä tehtyy oikee mitn :(
Rainbowsta päädyttii lähi ilmasparkkipaikalle yöksi, koska kuultii et viereises kyläs on delfiinien ruokinta aamuisin.
Pvä13.
TIN CAN BAY
Aamu7 oltii Delfiini jonossa odottaas ruokintaa. Siel näky kaks delfua ja pelikaaneja tusina. Delfut oli aika kärsineen näkösiä ihoineen. Ohjaajat sanoivat delfujen olleen tappelussa pari viimestä yötä. En tiiä.. jotenki ei ne nii innostanu ku aikoinaa Monkey Mian delfut. Ehkä suurin syy oli ku näytti nii raadeltuilta.
Käytii tsekkaa kylämarkkinat, joista löyty ruokaa hedelmiä. Sekä tein huippulöydön, karaoke dvd 1dollarilla. Nytto taattu iloa halvalla :).
Baysta lähettii kohti Noosaa.
Noosasta mulla oli odottava tunne. Olin aikoinaa siitä nähny kuvia ja kuullu huhuja et kaunista ois. Noosaan lähestyes, ei meillei (taaskaa) ollu karttaa. Jote oltii hieman huulipyöreenä. Tavoitteena oli nähä villi koalia. Niitä kuulemma pitäs löytyy mettästä. Noosa Headsiin tultaes, parkkipaikkoja ei löytyny sit mistää. Porukkaa oli iha simona ja turistikojuja/kauppoja /ravinteleita oli kaikkialla.
Vihdoin löyty parkkipaikka ja mentii infoo kysyy neuvoja, mitä tehä. Kävelyä oli tiedossa sekä rantaviivaa pitki että luonnonpuistoo, jossa niitä koalia kuuluis nähä. Lähettii matkaa. Kaunista oli katteltavaa, henkevät keskustelut ja aatteet elämästä. Tultii dolphin pointille, mut ei nähty delfiinejä tällä kertaa. Tosin tuntuu et kaikki elukat tykkää uiskennella aamuisin. Poikettiin luontopolulle tsekkaa koalat, muttei onnannu nyt niissäkää.
Noosan turistipuoli oli jotenki yllättävä. Luulin sen olevan pelkästään hiljanen luontokolkka. Mut näky oli toinen. Koko kaupunki oli täynnä liikenneympyröitä (kuulemma jämsä tuli saanal mielee) ja oltii iha hukassa mihi mennä ja mihi kääntyä.
Löydettii vihdoin leirintäalue, päästii suihkuu ja oltii valmiita lähtee kerranki ulos syömää. Meirä lähellä oli rantaraitti jos oli paljo ravintoloita. No tottakai sielt luulis löytyvän joku paikka. Oli la ilta klo5.30. Aika alussa oltii siis. Tietääksemme.
Tultii rantaraitille. Ravintoloita löyty kyl toine toisensa perää, mut hinnat oli kalliimpia toinen toisistaa. Löyrettii kaks kohtuuhintasta asia-ravintolaa. Ei kuitenkaa tehny sil hetkel mieli aasialaista. Vaihdettii kaupingin osaa. Noosa Jungtionille tultaes , siel oli vaa take away paikkoja tarjolla. Kerranki ku tytöt on oikee meikannu syömää lähties, halu oli päästä ravintolaa. Kolmas kerta (pitäs) toden sanoo. Vaihdettii paikkaa Noosa headsii. Siel vasta kallista oliki ja PITKÄT JONOT!! Ei tuska ! Nälkä oli molemmilla vellonu jo klo4 asti ja ravintolaa ei meinnannu löytyy, klo oli jo 6.30 päälle.
Mentii takas ekalle paikalle, aasiaravintolat kattoo. Eka oli jo täytee buugattu, joho ei enää päästy. Vika vaihtis, sinne päädyttii. No kyllä se ruoka maitti ja hintakaa ei tukkaa asti hiponu. Molemmat oli tyytyväisiä lopulta mahat täynnä.
Mut ei tuska, melkee alkas kiukkuitku tulla ku 2h piti ettii ravintolaa. Hinnat alko pääruuissa 30dollarista eteepäi. Meirän hinnat saa olla 20d ali/yli.
Mikäs se parempi tapa viettää la ilta ku karaokee laulamalla ;). Voi Saana raukkaa.
Autoilua kerrakseen , Rest or RIP
Pvä 8.
Ma pirettii kunno Office pvä. Otettii 24h netit molemmille, tehtii lounasta, kirjoteltii emailia parkkisakko-paikkaa ,suunniteltii tulevia paikkoja, mitä ja missä tuloo tapahtumaa. . Sekä itekseni kävin viel laguuni- rannalla. Matka jatku iltaa myören kohti Mackayta. Mentii yöksi leirintäalueelle, joka oli jo kii, mut siel oli lappu : aamulla chack in jos tuutte yöllä.
Pvä9.
Kuultiin et Mackayssa pitäs olla farmitöitä tarjolla. Soitettii muutamaa paikkaa, mut ei ollu vastakaikua. Toine oli "vääränlainen farmi " toinen pisti lopulta luurin korvaan..toiset ei vastannu. Päätös , antaa olla siinä :D. Lähettii kohti Eungellan Luonnonpuistoo,joka oli koooorkeeen kukkulan päällä tunnin ajomatkan pääs. Puistosta oltii luettu näkevän vesinokkaeläimiä. Tosin tieto oli vm 2010 "pari vuotta sitte kun olin puistossa, näky vesinokka eläin perhe sillan alla " . Joten viiden vuoden jälkeen .. . Oltii puistossa keskipvällä. Sillan alla ei näkyny eloa. Mutta siel oli eriksee vesinokkaeläin- look out.
Sinne mentäes oli aika hiljaseloa. Kyltissä luki : "Vesinokkaeläimet on ujoja. Ole kärsivällinen ja hiljaa, jolloin ne uskaltautuu näyttäytyä. Parhaimmat ajat aamu 4-8 tai ilta 3-7pm." Oltii aluksi kahestaa siel. Alko eka erottuu joesta kilpikonnia. Hetken aikaa hiljaa orottaen, tuli vesilintu ja sen perässä vauva vesinokkaeläin. !! JULLE. Ne leikki siel keskenää piilohippaa. Toine sukelsi toinen meni piiloo jne. Olin onessani, koska kaikis metis, mis on ollu mahis niit nähä. Ei oo näkyny.
Sinne alko tulee äänekkäitä Aussituristeja. Hetken leikit kesti, mut sen verra äänekästä oli et vesis meni pois :(. Nooh... osaako ne aussit olla hiljaa. EI !
Käytii viel kävelees yhes sademettäs, josta aukes näkymä keskelle kukkuloita ja peltoja. Kaunista.
KÄytii juomas jääkaakaot omalaatuisemman omistajan kahvilassa Hideaway kahvila. Nainen oli hieman Aira Samulinia muistuttava naikkonen legginseissä ja botox(?) huulissaan. Kahvilan yhteydessä hänellä oli koruliike, jossa se värkkäs vanhoista uusia tmv. Saanan komentti oli kaakaulle : Taitaa olla joka päivä vähä erilainen kaakao tarjolla, jos tulis huome uudestaa. Kaikenlaisia elämän tyylejä sitä kohtaa matkallaan.
Eungellasta lähettii ajelee kohti Rockhamptonia. Matkalla tuli kyllä kaiken näköstä liikennemerkkiä vastaan että :D. "millon ollaa perillä äiti/isä? " , "ota tauko, pysyt virkeenä" "muutamat trivia kysymykset et pysyy ajajat hereillä", mitä kauemmi ajo sitä kauheemmaksi tuli merkit "Rest or R.I.P " (lepää tai kuole) , "väsyneet ajurit kuolee" ja mitä näitä ny oli :D.. Huvittavia.
Otettii merkeistä vaari ja jäätii yöksi 35km päähän seuraavasta kohteesta Rockhamptonista, jossa oli ilmane Resting area. Vieressä oli pubi jossa käytii iltaeväät syömäs. Maistui, vaikkei maitoa kassan takaa löytynykkää. Tarjoilija naine oli ämmikällä päähä lyöty ,ku tytöt tuli kysyy maitoo Pubista.
Pvä 10.
Rockhampton
Pväksi oli suunnitteil kaupunkia ja shoppailua. Siihe oli Rockhampton luvassa. Käytii ekana infopapan kaa suunnittelemas päivälle tehtäviä. Ostoskeskus löyty sekä ilmanen botanic garden ja eläinpuisto. Kaikki ilmanen kuulostaa aina hyvältä. Eläintarhassa näky vombatteja,kenguja ,kasuaareja, koalia, apinoita eri lajeilla, lintuja, dingoja, emuja.. Näytti iha ku normaalitki maksulliset Zoot. Tosin huomioitii se ero, ettei ollu karttoja eikä opastekylttejä. Saatii hiema kiertää siel löytääksemme elukat.
Shoppingit oli hyviä, löyty pitkä mekko jota pitäs opetella käyttää, sekä pari levyä matkalle. Great Gatspy -soundtrack jonka käytii aikoinaa Broomessa kattoos leffana. Taisin täälläki hehkuttaa leffaa <3. Enivei, mua ärsyttää soundtrackeis koska niihi ei laiteta iha kaikkia biisejä, ja aina mun onnella niistä puuttuu ne parhaimmat biisit (nm. save the last dance- cd aikoinaan ketutti myös).
Matka jatku kohti Agnes Wateria ja 1770 illan tullen.
Ei löytyny ilmasiapaikkoja ja kaikki kolme karavaanipaikkaa oli täynnä. Nähtii yhes hullus paikas lepopaikka kyltti, mut ei ollu sen vertaa järkee eikä uskallusta jäädä siihe yöksi, koska vielki ne ekat sakot tuol poltteloo taskussa. Siitä meni paku ohi ja jäin huitoo niille. Pysähty. Olivat kans kiertäneet kaikki majapaikat läpi tuloksetta. Keskenämme siin meitittii et onko tuo nyt ilmane vai ei. Ei uskallettu jäädä. Lähettii yhes peräkanaa ettii yöpaikkaa, ja lopulta päädyttii Backbäkkäreitte takapihalle nukkuu $10 /hlö kustannuksella. Oli hyvä yö tulossa , JEJ ! Vihdoin. samaa rahaa saatii suihkut ja aamupalat valmistaa kunno keittiös ym. Kyllä käy.
Pvä 11.
AGNUS WATER
Aamusta tultii saanan kaa rannalle. Eka käytii tsekkaa 1770 ranta mut näytti enemmä venerannalta, ja köröteltii angus vesille. Täällä oliki pitkä kunno hiekkaranta. Pysäköitii vilttimme hiekalle ja nautittii aurinkosta. Kute uimavalvojan mukaanki toivotukse oli : Jos oot yhtään onnekas olevasi rannalla tänää, sit olet jo tarpeeksi onnekas.
Mentii uimaa, ja sillä aikaa oli kerääntyny poikajoukko pelaa lenttistä. Sitä seurailles ,tuumasin saanalle et tuo niitte peli näyttää siltä et iteki vois mennä pelailee. Ei siis liia ammattimaista. Mielessä kävi et uskaltaisko mennä kysyy saako tulla pelaa. Mutta sitte jänistin ja tuntu et oli sen verra tiukkoja vatsalihaksia vastassa ,et alko pelottaa. :DD
Ei päästy ku just makuulle, yks pojista käveli meirä työ ja kysy halutaanko tulla pelailee :D . Lukivat meirän ajatukset. MEntii ja hauskaa oli :) . Näi niitä toiveita kuullaa :) .
Tää koko pvä ollaa oltu kyseisellä rannalla. Saatii ilmaset hotdog lounaatki tääl, ku kirkon väki oli paistaas makkaraa ym. Pojat otti hyödyn irti kaikesta, saivat selän rasvaajat(me) kaupan päälle. Iltaa kohde ois tarkotus mennä kohti Herley Bayta. Siel seuraavat pvät vietetää. Siitä sit huomen enemmä. Mut tää pvä oli mukava lepposa, ja olla isommassa porukassa. Letkeetä aurinkoaikaa.
Ma pirettii kunno Office pvä. Otettii 24h netit molemmille, tehtii lounasta, kirjoteltii emailia parkkisakko-paikkaa ,suunniteltii tulevia paikkoja, mitä ja missä tuloo tapahtumaa. . Sekä itekseni kävin viel laguuni- rannalla. Matka jatku iltaa myören kohti Mackayta. Mentii yöksi leirintäalueelle, joka oli jo kii, mut siel oli lappu : aamulla chack in jos tuutte yöllä.
Pvä9.
Kuultiin et Mackayssa pitäs olla farmitöitä tarjolla. Soitettii muutamaa paikkaa, mut ei ollu vastakaikua. Toine oli "vääränlainen farmi " toinen pisti lopulta luurin korvaan..toiset ei vastannu. Päätös , antaa olla siinä :D. Lähettii kohti Eungellan Luonnonpuistoo,joka oli koooorkeeen kukkulan päällä tunnin ajomatkan pääs. Puistosta oltii luettu näkevän vesinokkaeläimiä. Tosin tieto oli vm 2010 "pari vuotta sitte kun olin puistossa, näky vesinokka eläin perhe sillan alla " . Joten viiden vuoden jälkeen .. . Oltii puistossa keskipvällä. Sillan alla ei näkyny eloa. Mutta siel oli eriksee vesinokkaeläin- look out.
Sinne mentäes oli aika hiljaseloa. Kyltissä luki : "Vesinokkaeläimet on ujoja. Ole kärsivällinen ja hiljaa, jolloin ne uskaltautuu näyttäytyä. Parhaimmat ajat aamu 4-8 tai ilta 3-7pm." Oltii aluksi kahestaa siel. Alko eka erottuu joesta kilpikonnia. Hetken aikaa hiljaa orottaen, tuli vesilintu ja sen perässä vauva vesinokkaeläin. !! JULLE. Ne leikki siel keskenää piilohippaa. Toine sukelsi toinen meni piiloo jne. Olin onessani, koska kaikis metis, mis on ollu mahis niit nähä. Ei oo näkyny.
Sinne alko tulee äänekkäitä Aussituristeja. Hetken leikit kesti, mut sen verra äänekästä oli et vesis meni pois :(. Nooh... osaako ne aussit olla hiljaa. EI !
Käytii viel kävelees yhes sademettäs, josta aukes näkymä keskelle kukkuloita ja peltoja. Kaunista.
KÄytii juomas jääkaakaot omalaatuisemman omistajan kahvilassa Hideaway kahvila. Nainen oli hieman Aira Samulinia muistuttava naikkonen legginseissä ja botox(?) huulissaan. Kahvilan yhteydessä hänellä oli koruliike, jossa se värkkäs vanhoista uusia tmv. Saanan komentti oli kaakaulle : Taitaa olla joka päivä vähä erilainen kaakao tarjolla, jos tulis huome uudestaa. Kaikenlaisia elämän tyylejä sitä kohtaa matkallaan.
Eungellasta lähettii ajelee kohti Rockhamptonia. Matkalla tuli kyllä kaiken näköstä liikennemerkkiä vastaan että :D. "millon ollaa perillä äiti/isä? " , "ota tauko, pysyt virkeenä" "muutamat trivia kysymykset et pysyy ajajat hereillä", mitä kauemmi ajo sitä kauheemmaksi tuli merkit "Rest or R.I.P " (lepää tai kuole) , "väsyneet ajurit kuolee" ja mitä näitä ny oli :D.. Huvittavia.
Otettii merkeistä vaari ja jäätii yöksi 35km päähän seuraavasta kohteesta Rockhamptonista, jossa oli ilmane Resting area. Vieressä oli pubi jossa käytii iltaeväät syömäs. Maistui, vaikkei maitoa kassan takaa löytynykkää. Tarjoilija naine oli ämmikällä päähä lyöty ,ku tytöt tuli kysyy maitoo Pubista.
Pvä 10.
Rockhampton
Pväksi oli suunnitteil kaupunkia ja shoppailua. Siihe oli Rockhampton luvassa. Käytii ekana infopapan kaa suunnittelemas päivälle tehtäviä. Ostoskeskus löyty sekä ilmanen botanic garden ja eläinpuisto. Kaikki ilmanen kuulostaa aina hyvältä. Eläintarhassa näky vombatteja,kenguja ,kasuaareja, koalia, apinoita eri lajeilla, lintuja, dingoja, emuja.. Näytti iha ku normaalitki maksulliset Zoot. Tosin huomioitii se ero, ettei ollu karttoja eikä opastekylttejä. Saatii hiema kiertää siel löytääksemme elukat.
Shoppingit oli hyviä, löyty pitkä mekko jota pitäs opetella käyttää, sekä pari levyä matkalle. Great Gatspy -soundtrack jonka käytii aikoinaa Broomessa kattoos leffana. Taisin täälläki hehkuttaa leffaa <3. Enivei, mua ärsyttää soundtrackeis koska niihi ei laiteta iha kaikkia biisejä, ja aina mun onnella niistä puuttuu ne parhaimmat biisit (nm. save the last dance- cd aikoinaan ketutti myös).
Matka jatku kohti Agnes Wateria ja 1770 illan tullen.
Ei löytyny ilmasiapaikkoja ja kaikki kolme karavaanipaikkaa oli täynnä. Nähtii yhes hullus paikas lepopaikka kyltti, mut ei ollu sen vertaa järkee eikä uskallusta jäädä siihe yöksi, koska vielki ne ekat sakot tuol poltteloo taskussa. Siitä meni paku ohi ja jäin huitoo niille. Pysähty. Olivat kans kiertäneet kaikki majapaikat läpi tuloksetta. Keskenämme siin meitittii et onko tuo nyt ilmane vai ei. Ei uskallettu jäädä. Lähettii yhes peräkanaa ettii yöpaikkaa, ja lopulta päädyttii Backbäkkäreitte takapihalle nukkuu $10 /hlö kustannuksella. Oli hyvä yö tulossa , JEJ ! Vihdoin. samaa rahaa saatii suihkut ja aamupalat valmistaa kunno keittiös ym. Kyllä käy.
Pvä 11.
AGNUS WATER
Aamusta tultii saanan kaa rannalle. Eka käytii tsekkaa 1770 ranta mut näytti enemmä venerannalta, ja köröteltii angus vesille. Täällä oliki pitkä kunno hiekkaranta. Pysäköitii vilttimme hiekalle ja nautittii aurinkosta. Kute uimavalvojan mukaanki toivotukse oli : Jos oot yhtään onnekas olevasi rannalla tänää, sit olet jo tarpeeksi onnekas.
Mentii uimaa, ja sillä aikaa oli kerääntyny poikajoukko pelaa lenttistä. Sitä seurailles ,tuumasin saanalle et tuo niitte peli näyttää siltä et iteki vois mennä pelailee. Ei siis liia ammattimaista. Mielessä kävi et uskaltaisko mennä kysyy saako tulla pelaa. Mutta sitte jänistin ja tuntu et oli sen verra tiukkoja vatsalihaksia vastassa ,et alko pelottaa. :DD
Ei päästy ku just makuulle, yks pojista käveli meirä työ ja kysy halutaanko tulla pelailee :D . Lukivat meirän ajatukset. MEntii ja hauskaa oli :) . Näi niitä toiveita kuullaa :) .
Tää koko pvä ollaa oltu kyseisellä rannalla. Saatii ilmaset hotdog lounaatki tääl, ku kirkon väki oli paistaas makkaraa ym. Pojat otti hyödyn irti kaikesta, saivat selän rasvaajat(me) kaupan päälle. Iltaa kohde ois tarkotus mennä kohti Herley Bayta. Siel seuraavat pvät vietetää. Siitä sit huomen enemmä. Mut tää pvä oli mukava lepposa, ja olla isommassa porukassa. Letkeetä aurinkoaikaa.
Viidakkoo, Valkosta Taivasta ja Valaita
3. päivä
Lähettii ajamaa klo 6 jälkee aamulla. Kohteena Cape Tribulation. Mulla oli tehtävänä tehä synttäritoivotus kuva kaverille, joka täytti vuosia. Mielessä oli ranta. Matka sinne meinas kestää ikuisuuden. Julia matkatoimistosta sanoi et se ois 2h matka. Loppu matkassa oli ferry ,jolla ylitettii krokotiilien kotimannut. Tie oli hyvinki mutkaista ja vuoristoista ,sekä sademetsää jokapuolella. lopulta meillä meni 3h. Päästii lopulta päämäärää. Ei vaikuttanu iha semmoselta 3h ajomatkan väärtiltä. Oliha se hieno ranta..mut ranta ku ranta.
Synttärikuvat tuli tehtyä ja oltii jo lähös takaspäi ku käytii viel ekan rannan ns. toisel puolel. Se oli jo paljo parempi paikka. Siel näky joen laskeutuvan mereen, kallioille kiivetessä vois nähä merikilppareita ja valaita. Ei näkyny meille.
Enivei.. matka takasi päi.. ja Kohti Kurandaa. Aikaa oli siis aika rajallisesti, ja meirä piti skipata pariki kohdetta matkalta ,koska pyrittii olee Kurandas auringon aikaan viel. Sinne päästäessä kaikki oikeestaa alko olee kii. Käytii me yhel vesiputouksel ja kävelees metäs. Sit jo vaihdettiinki kylää syömiselle ja nukkumisee.
Löydettii ilmane paikka. Siitä oli helppo jatkaa aamulla matkaa. JOtenki turha päivä oli. Ajamista ajamisen perää, eikä oikee miellyttäny näkeminen sitä mitä sinne matkat kesti. No nyppähä tietää.
4. pvä
To oliki luvassa sisämaan kautta ajamista vesipuistoille ja illasta olla mahd. lähellä Airlie Beachiä, josta pe aamuna oli turisti matkalle lähtö. Mutta takasi viel To päivää.
Aamulla käytii muutamassa pähkinä tehtaanmyymälässä. Njam. Mietittii hetki karttaa mihi mentäs. Oli kysees luonnon spa lähteitä, järviä ja vesiputouksia. hylättii järvet heti, koska aikaa oli yks pvä ja matkaa talsittavana 700km ja suomessahan näitä järviä riittää.
Tultiin Ravenshoe kylään, josta oli tarkotus päästä luonnokylpyihin. Nainen turisti infossa sano et parempi mennä vaa vesiputouksille. Läheet ei oo oikee toiminnassa nytte. Ei nähtävää. Kuunneltii akkaa ja lähettii ekalle putoukselle Millstreamille. Vaikuttava. Välil tuntuu et ei turistipaikat on parempia. Nimittäi tästäkää kukaa ei oikee oo puhunu mitn, ja oli hiano.
Meillä oli viel Millaa Millaa putous edessä (turistikohde), jonka lähel on kaks muuta putousta. Molempie suosikiksi nousi Zillis putous. Sin mentäes jouduttii ohittaa sademetsä. LÖydetti sil matkal liaanikin. Sisäiset tarzanit pääs vauhtii. Oon muutenki huomannu itessäni et se miten lähellä pääsöö kysees olevaa kohdetta, on mun suosikki. Oliha ne kaikki vallottavia, mutta paras näppituntuma oli Zillikses.
Putouksia oli kerraksee yhelle päivää ja matka jatku kohti Innisfailia ja Etty Beachiä. Sen verra pitää mainita sisämaan ajosta, tiet oli mutkikkaita, jokka avautu aina "farminäkymät" kaikkialla. Kaunista, sanoisin.
Kaverini Georgia mainitsi Etty Beachin sekä kasuaari linnun. Lintu on vaarallinen, varsinkin äiti jolla on poikasia. Rannalle mentäes, huomattii et heinikossa suhisi. Minä: LINTU !! SE LINTU!!! Molemmat pelkäs auton sisäl, et mitä josse potkasoo :DD. Sillä oli viel poikaset mukana, eli kahtakauheemmalla pelko oli. Saatii kuitenki kuvat napattuu ja matka jatku kohti rantaa.Oli ihanan rentouttava ranta kyllä. Kiitos Georgia !
Piknik värkit mukaa ja maito matkaa .Ikävä oli ollu kyllä maitua!
Hegähdys , ja siitä se matka sitte alko kohti Airlie Beachiä. Meillei ollu oikee täsmällistä aikaa tieros kauan sinne ajaa, koska tuntu et mistä tahansa me kysyttii matkavarrella sinne oli aina 6h matkaa :DD.. jote katotaa mite kaua menöö.
Lopulta sinne ajo sen 7h about parine pysäkkineen. Oltii Airliellä 1am aamuyöstä. Ei löytyny camping alueita eikä ilmasta parkkipaikkaa. Kunnes löyty yks työmaan alla oleva parkkipaikka. Siel ei ollu No CAMPING -kylttiä mitä joka puolel muute aina on. Parkkimittarissa oli vaihtikset $2 /4h, tai $4 / 24h. mutta oli ilmanen kyseisen tietyön takia. Siel oli pari muutaki reissuautoa parkissa. Tuntu siis turvalliselta nukahtaa pariksi tunniksi.
Pvä 5.
Aamulla herättii 6aikaa. JA EI HITTO!!!! parkkisakko ikkunas, eikä mikää pieni vaan vajaa tunti sitte se oli sinne tullu $220 että mojahti!! PERSUKE ja SHITTA !!!
Ei hitto oikeesti! Mite voi olla ees noi iso, ja viel ku ei oltu ees ku pari hassua tuntia siel. Noohh.. lähti soittoo valituksineen muutamaanki otteesee (eka valitin hätäpuheluun !! :D) , lopulta kehotti pistää emailia. Pistetii-
Klo8.30 meirä piti käyrä ilmottamaas ittemme alkavalle turistireissulle. Aiheena 3pvää /2yötä purjehtimista ja snorklaamista. Klo12.30 oli startti.
Mentii takas nukkuu ,huonojen ja lyhyitte unie jälkee, koska aikaa oli vielä lähtöön.
SPANK ME Pvät 5 -7
Lähettii klo 13 pe iltapäivästä. Venepoikina oli kolme nuorta poikaa Jessie , Richie , Ollie ja Chris oli ajuri. Muutaman turistimatkan tehneenä osaan jo hieman vaatia ja vertailla. Tämä ei saanu heti mun pisteitä puolellee. Ei oikeestaa mitn muuta ku alkupreppaus, eikä sen kummempia " otetaan porukka kokoon ja kehitellää tiimi" . Sekä toinen : Ruokaa ei ollu millää haavalla.
Ensimmäinen snorklaus oli kyseessä , jossa eka oli iha sairaa matalaa vettä ,mis piti pelätä potkiiko niitä koralleja vai ei. Toinen osio oli jo hieman parempi, syvempi. Sekä nähtii Elvis -kala. Kala on about 1m pitunen, aika littana ja harmaa/vihreen värine sekä omistaa suun isoinen huulineen sekä väärinpäin surullisen olonen.
Muuten koralliriutat vaikutti aika kuolleilta ja harmailta. Kuten oon kuullu huhuja, Aussien nähtävyys Great Barrier Reef alkaa olee aikalailla kuollutta, koska kaikki turistit menöö sinne. Toisin kuin länsipuolel mis Sarin kaa käytii Coral Bay ja Exmouth omistaa viel kauniit ja "vähemmä koskemattomammat " korallit.
Klo 7 jälkee alko tulee vasta ekat ruuat pöytää, illallinen. Oli sen verra nälkä jo ollu ja ruoka maistu, alko uni maistuu samalla molempien silmiä. Hyvin laiva keinutti uneen suomi tytöt.
LA
Käytii aamusta snorklaamas ,ja melkee huonompi kokemus mitä ereltävänä päivänä. En normaalisti oo valittaja ,mut josson orotukset korkeella ja joutuu pettyy. . :(
Veneilymatkat oli lepposia. Nähtii muutamiinki otteisii valaitten hyppivän, ja kunnol hypähtiki, valaan puol vartaloo näky veneestä. Oli aika vakuuttavaa :). Musa soi veneilles, välis Saana teki havainnon et kaikki on miessoittajia. Kuten Red Hot Chilli Pepperiä. Alkasin oikeesti tykkää kyseisestä bändistä, pienenä ku ei oo ymmärtäny muun ku Spice girlsien päälle.
Pääkohteena oli White Haven Beach.
Tultii veneellä toisel puolel saarta, josta oli about 10min matka näköalalle ja sielt sit itse rannalle. Ei HITTO !! Oli kyl VAKUUTTAVA!! Voin sanoo iha käsi syrämellä ja vihdoin olla Aussien kaa samaa mieltä :AWESOME :) Ranta oli aika iso, jossa veden värit vaihtelivat tunnettain tummineen ja vaaleimpien raitojen kanssa.
Oikeesti että oli nättiä.
Kyl siel tuliki hetki kuvailtua ja ihailtua. Lähettii siitä ite rannalle, ja hiekka oli nii valkosta ja pehmeetä. Kuulemma pehmeintä ja puhtainta hiekkaa maailmassa. !! tierä häntä sitte-
Mutta kaunista oli ja nimensä arvoinen ranta. Valkoinen Taivas-
Hyvin mielin palattiin takas laivalle ja alettii iltapalan jälkee (peruna-juusto muusia, jota täytyy kyl koittaa kotona) ,katteltii tähtiä ,kuunneltii musaa ja juteltii Jude Lawin( poika Seattlesta, joka muistutti Judee) kaa. Porukkamme oli hieman rennompi, mut ei me ryhmähenkee saatu ollekaa aikaseksi. En minä sitä ainakaa löytäny.
SU
Sunnuntaina oltii 10 kieppeil aamusta jo takasi. Ei siinä ollu enää muuta ku purjehtimista takasi rantaa. Paitti just enne rantaa näky ihme "lankun " näköne otus. Onko se elävä vai ei??!! Onko se valas vai ei ??!! No mutta oliha se valas. Sitä me siin toljotettii aikamme, koska valas makas selällää/mahallaa liikkumatta, välil heilutteli eviään ja pia sielt tupsahti vauva!! Eli nähtii valaan synnyttävän??!! Aikamoinen avaraluonto- olo tuli.
Haluttii viel hengähtää hetki Airlie Beachillä reissun jälkee, jäätiin yöksi X- BAse backbäkkäreille, jossa pirettii meirä auto reissun aikana. Su oli aika laiska pvä. Pyörittii kaupoilla, maattii hetki rannalla .Käytii illasta kahvilla, ja kuultii mota erilaista live-musa bändiä soittavan. Meillä oli illasta laivareissun After Party bileet. 7pm ne alko, jossa saatii juomaa vastaa ilmaset pizzat. Illallinen taattu. Porukkaa tuli, muttei vetäjäpoikia muutaku Richie. Meki oltii nii kovia bilettäjiä, et klo9 oltii jo autossamme kattoos Everwoodia :DDD.
Lähettii ajamaa klo 6 jälkee aamulla. Kohteena Cape Tribulation. Mulla oli tehtävänä tehä synttäritoivotus kuva kaverille, joka täytti vuosia. Mielessä oli ranta. Matka sinne meinas kestää ikuisuuden. Julia matkatoimistosta sanoi et se ois 2h matka. Loppu matkassa oli ferry ,jolla ylitettii krokotiilien kotimannut. Tie oli hyvinki mutkaista ja vuoristoista ,sekä sademetsää jokapuolella. lopulta meillä meni 3h. Päästii lopulta päämäärää. Ei vaikuttanu iha semmoselta 3h ajomatkan väärtiltä. Oliha se hieno ranta..mut ranta ku ranta.
Synttärikuvat tuli tehtyä ja oltii jo lähös takaspäi ku käytii viel ekan rannan ns. toisel puolel. Se oli jo paljo parempi paikka. Siel näky joen laskeutuvan mereen, kallioille kiivetessä vois nähä merikilppareita ja valaita. Ei näkyny meille.
Enivei.. matka takasi päi.. ja Kohti Kurandaa. Aikaa oli siis aika rajallisesti, ja meirä piti skipata pariki kohdetta matkalta ,koska pyrittii olee Kurandas auringon aikaan viel. Sinne päästäessä kaikki oikeestaa alko olee kii. Käytii me yhel vesiputouksel ja kävelees metäs. Sit jo vaihdettiinki kylää syömiselle ja nukkumisee.
Löydettii ilmane paikka. Siitä oli helppo jatkaa aamulla matkaa. JOtenki turha päivä oli. Ajamista ajamisen perää, eikä oikee miellyttäny näkeminen sitä mitä sinne matkat kesti. No nyppähä tietää.
4. pvä
To oliki luvassa sisämaan kautta ajamista vesipuistoille ja illasta olla mahd. lähellä Airlie Beachiä, josta pe aamuna oli turisti matkalle lähtö. Mutta takasi viel To päivää.
Aamulla käytii muutamassa pähkinä tehtaanmyymälässä. Njam. Mietittii hetki karttaa mihi mentäs. Oli kysees luonnon spa lähteitä, järviä ja vesiputouksia. hylättii järvet heti, koska aikaa oli yks pvä ja matkaa talsittavana 700km ja suomessahan näitä järviä riittää.
Tultiin Ravenshoe kylään, josta oli tarkotus päästä luonnokylpyihin. Nainen turisti infossa sano et parempi mennä vaa vesiputouksille. Läheet ei oo oikee toiminnassa nytte. Ei nähtävää. Kuunneltii akkaa ja lähettii ekalle putoukselle Millstreamille. Vaikuttava. Välil tuntuu et ei turistipaikat on parempia. Nimittäi tästäkää kukaa ei oikee oo puhunu mitn, ja oli hiano.
Meillä oli viel Millaa Millaa putous edessä (turistikohde), jonka lähel on kaks muuta putousta. Molempie suosikiksi nousi Zillis putous. Sin mentäes jouduttii ohittaa sademetsä. LÖydetti sil matkal liaanikin. Sisäiset tarzanit pääs vauhtii. Oon muutenki huomannu itessäni et se miten lähellä pääsöö kysees olevaa kohdetta, on mun suosikki. Oliha ne kaikki vallottavia, mutta paras näppituntuma oli Zillikses.
Putouksia oli kerraksee yhelle päivää ja matka jatku kohti Innisfailia ja Etty Beachiä. Sen verra pitää mainita sisämaan ajosta, tiet oli mutkikkaita, jokka avautu aina "farminäkymät" kaikkialla. Kaunista, sanoisin.
Kaverini Georgia mainitsi Etty Beachin sekä kasuaari linnun. Lintu on vaarallinen, varsinkin äiti jolla on poikasia. Rannalle mentäes, huomattii et heinikossa suhisi. Minä: LINTU !! SE LINTU!!! Molemmat pelkäs auton sisäl, et mitä josse potkasoo :DD. Sillä oli viel poikaset mukana, eli kahtakauheemmalla pelko oli. Saatii kuitenki kuvat napattuu ja matka jatku kohti rantaa.Oli ihanan rentouttava ranta kyllä. Kiitos Georgia !
Piknik värkit mukaa ja maito matkaa .Ikävä oli ollu kyllä maitua!
Hegähdys , ja siitä se matka sitte alko kohti Airlie Beachiä. Meillei ollu oikee täsmällistä aikaa tieros kauan sinne ajaa, koska tuntu et mistä tahansa me kysyttii matkavarrella sinne oli aina 6h matkaa :DD.. jote katotaa mite kaua menöö.
Lopulta sinne ajo sen 7h about parine pysäkkineen. Oltii Airliellä 1am aamuyöstä. Ei löytyny camping alueita eikä ilmasta parkkipaikkaa. Kunnes löyty yks työmaan alla oleva parkkipaikka. Siel ei ollu No CAMPING -kylttiä mitä joka puolel muute aina on. Parkkimittarissa oli vaihtikset $2 /4h, tai $4 / 24h. mutta oli ilmanen kyseisen tietyön takia. Siel oli pari muutaki reissuautoa parkissa. Tuntu siis turvalliselta nukahtaa pariksi tunniksi.
Pvä 5.
Aamulla herättii 6aikaa. JA EI HITTO!!!! parkkisakko ikkunas, eikä mikää pieni vaan vajaa tunti sitte se oli sinne tullu $220 että mojahti!! PERSUKE ja SHITTA !!!
Ei hitto oikeesti! Mite voi olla ees noi iso, ja viel ku ei oltu ees ku pari hassua tuntia siel. Noohh.. lähti soittoo valituksineen muutamaanki otteesee (eka valitin hätäpuheluun !! :D) , lopulta kehotti pistää emailia. Pistetii-
Klo8.30 meirä piti käyrä ilmottamaas ittemme alkavalle turistireissulle. Aiheena 3pvää /2yötä purjehtimista ja snorklaamista. Klo12.30 oli startti.
Mentii takas nukkuu ,huonojen ja lyhyitte unie jälkee, koska aikaa oli vielä lähtöön.
SPANK ME Pvät 5 -7
Lähettii klo 13 pe iltapäivästä. Venepoikina oli kolme nuorta poikaa Jessie , Richie , Ollie ja Chris oli ajuri. Muutaman turistimatkan tehneenä osaan jo hieman vaatia ja vertailla. Tämä ei saanu heti mun pisteitä puolellee. Ei oikeestaa mitn muuta ku alkupreppaus, eikä sen kummempia " otetaan porukka kokoon ja kehitellää tiimi" . Sekä toinen : Ruokaa ei ollu millää haavalla.
Ensimmäinen snorklaus oli kyseessä , jossa eka oli iha sairaa matalaa vettä ,mis piti pelätä potkiiko niitä koralleja vai ei. Toinen osio oli jo hieman parempi, syvempi. Sekä nähtii Elvis -kala. Kala on about 1m pitunen, aika littana ja harmaa/vihreen värine sekä omistaa suun isoinen huulineen sekä väärinpäin surullisen olonen.
Muuten koralliriutat vaikutti aika kuolleilta ja harmailta. Kuten oon kuullu huhuja, Aussien nähtävyys Great Barrier Reef alkaa olee aikalailla kuollutta, koska kaikki turistit menöö sinne. Toisin kuin länsipuolel mis Sarin kaa käytii Coral Bay ja Exmouth omistaa viel kauniit ja "vähemmä koskemattomammat " korallit.
Klo 7 jälkee alko tulee vasta ekat ruuat pöytää, illallinen. Oli sen verra nälkä jo ollu ja ruoka maistu, alko uni maistuu samalla molempien silmiä. Hyvin laiva keinutti uneen suomi tytöt.
LA
Käytii aamusta snorklaamas ,ja melkee huonompi kokemus mitä ereltävänä päivänä. En normaalisti oo valittaja ,mut josson orotukset korkeella ja joutuu pettyy. . :(
Veneilymatkat oli lepposia. Nähtii muutamiinki otteisii valaitten hyppivän, ja kunnol hypähtiki, valaan puol vartaloo näky veneestä. Oli aika vakuuttavaa :). Musa soi veneilles, välis Saana teki havainnon et kaikki on miessoittajia. Kuten Red Hot Chilli Pepperiä. Alkasin oikeesti tykkää kyseisestä bändistä, pienenä ku ei oo ymmärtäny muun ku Spice girlsien päälle.
Pääkohteena oli White Haven Beach.
Tultii veneellä toisel puolel saarta, josta oli about 10min matka näköalalle ja sielt sit itse rannalle. Ei HITTO !! Oli kyl VAKUUTTAVA!! Voin sanoo iha käsi syrämellä ja vihdoin olla Aussien kaa samaa mieltä :AWESOME :) Ranta oli aika iso, jossa veden värit vaihtelivat tunnettain tummineen ja vaaleimpien raitojen kanssa.
Oikeesti että oli nättiä.
Kyl siel tuliki hetki kuvailtua ja ihailtua. Lähettii siitä ite rannalle, ja hiekka oli nii valkosta ja pehmeetä. Kuulemma pehmeintä ja puhtainta hiekkaa maailmassa. !! tierä häntä sitte-
Mutta kaunista oli ja nimensä arvoinen ranta. Valkoinen Taivas-
Hyvin mielin palattiin takas laivalle ja alettii iltapalan jälkee (peruna-juusto muusia, jota täytyy kyl koittaa kotona) ,katteltii tähtiä ,kuunneltii musaa ja juteltii Jude Lawin( poika Seattlesta, joka muistutti Judee) kaa. Porukkamme oli hieman rennompi, mut ei me ryhmähenkee saatu ollekaa aikaseksi. En minä sitä ainakaa löytäny.
SU
Sunnuntaina oltii 10 kieppeil aamusta jo takasi. Ei siinä ollu enää muuta ku purjehtimista takasi rantaa. Paitti just enne rantaa näky ihme "lankun " näköne otus. Onko se elävä vai ei??!! Onko se valas vai ei ??!! No mutta oliha se valas. Sitä me siin toljotettii aikamme, koska valas makas selällää/mahallaa liikkumatta, välil heilutteli eviään ja pia sielt tupsahti vauva!! Eli nähtii valaan synnyttävän??!! Aikamoinen avaraluonto- olo tuli.
Haluttii viel hengähtää hetki Airlie Beachillä reissun jälkee, jäätiin yöksi X- BAse backbäkkäreille, jossa pirettii meirä auto reissun aikana. Su oli aika laiska pvä. Pyörittii kaupoilla, maattii hetki rannalla .Käytii illasta kahvilla, ja kuultii mota erilaista live-musa bändiä soittavan. Meillä oli illasta laivareissun After Party bileet. 7pm ne alko, jossa saatii juomaa vastaa ilmaset pizzat. Illallinen taattu. Porukkaa tuli, muttei vetäjäpoikia muutaku Richie. Meki oltii nii kovia bilettäjiä, et klo9 oltii jo autossamme kattoos Everwoodia :DDD.
ja Cairnsihä meni näi..
Lennot meni hiema myöhässä. Oltii kentällä tuntia enne oikeeta lähtöö. Priam heitti meirät kentälle. Hyvästeltii turvatarkastukseen mentäes ja turvamies akka oli viittonu priamil, et voit säki sinne mennä. Nooh heipat ja halit, ja lähin tarkastukseen. Olin enne Saanaa valmis ja jäin oottelee Saanaa, nii Priam oli siel Saanan takana tulossa kans :DD. Sanoin vaa et no MITÄS SÄ NY TÄÄLPUOLEL ? Oliha se mukava ylläri.
Noustessa porteille, meillä oliki lento tunnin myöhässä siel. Turhaa lähettii ajois pois Kulchalta. No peri, paree näipäi.
Sielä me sitte istuttii kolmee pekkaa lähtöportilla.
Meirä kone oli lopulta 1,5h myöhässä. No ei se sinänsä haitannu, koska meillä oli jokatapaukses liikaa orotusaikaa Cairnsis ,koska lentoaika sinne ois ollu klo4 jälkee aamulla, eikä viittiny lähtee toho aikaa kylälle soihkaroottemaa.
Päivä 1.
Cairnsin kentälle tultaes oli yllätys ,et kenttä oli iso kaikkine kauppoineen, koska mieles oli vaa rupune kenttä pienen paikkakunnan takia. Harmi vaa et ku mentii hakee meirä laukut ,ei päästy enää kaupoille. :( jote meille oli vaa yks kahvila auki laukkuhihnan vieres. Siel me vietettii aikaa parisen tuntia kunnes aamu alko valjeta.
Taksilla köröteltii kohti Jucy- autovuokraamoa, mistä meille oli varattuna 20päivää matkailuauto. Odoteltii vuokraamon aukeemista, saatii auto ja apua !! Nykkö mun pitää jo osata ajaa täälä. Ei muuta ku avaimet kätee ,kartta kaverille ja menoksi.
Info-piste oli kohteena, sitte aamupalaa ja lähimmälle rannalle. Päästiin kaiken tohinan jälkee laguunille, johon viltti maaha ja kaks rähjästä matkalaista makuulle. Nukahdettii molemmat.. josta oli tuloksena palaneet ihot. AUUTTSSS!!
Ranna jälkee käytii Night-marketeilla ostaa asialaisruoka annokset ,joissa oli lautas koko ja siihe sai ite kerätä noutopöydästä sen minkä halus&pysty. Oli hyvää, varsinki mun ikuiset lempparit : Prawn Crackersit.
Illasta alettii miettii mihis yöksi. Ehkä camping alueelle, ni sais rauhas nukkuu ainaki eka yön. No alettii kattoo kartasta mihipäi ja ajaa sitä mukaa. Ei löyretty..taidettii ajaa muutamanki ohi. Löyty vihdoin sopiva puisto, jossa oli pitkä parkkipaikka. Siel oli myös yks samanlainen auto parkis, mitä meillä oli. Tuli turvallinen olo. Alettii valmistamaa itteemme yöpuulle, kunnes pari vartijaukkoo tuli kattoo meitä ja kysyy: Tieretäänkö missä me ollaa? sanottii et ei. Ne : tää ei välttis oo iha paras & turvallisin paikka jäädä yöksi. Se oli aborginalien asuinaluetta.Ohjastivat meirät Esplanaden parkkkipaikalle.
Sama alue missä pvällä oltii uitu ym. Sinne tultaes siel näky muitaki bäkkäriautoja. Kävin jutustaa yhtä ryhmää kui ne on nukkunu tääl ja onko turvallista, ettei tuu sakkoja. He tiesivät yhden hyvän paikan 2km säteel keskustasta ja pyysivät seuraa heitä jos halutaa. Lupauduttii. Lähettii siltä istumalta neljä pakettiautoo peräkanaa seuraamaa toinen toistaa. Oli huvittava ku viimene käännös meni junaradan yli ja siin piti tehä Uukkari, neljä isoo autoo peräkanaa :). Perille päästiin, ja sanottii kiitokset ja hyvät yöt porukoille. 7:30am kuha ollaa lähös pois ,pitäs olla hyvä paikka.
2. päivä
Herättii 7jälkee, koska bäkkärityttö sano et jos puol 8 pintaa lähtöö, ei tuu valituksia. Alettii ajaa kohti Ellie Beachiä. Matkaa oli about 20-30min. Mä oon ainoostaa ajanu vasta nyt. Alkaa saamaan hieman tuntumaa tähän ajoon. Auto on isoin mitä ikinä oon ajanu, jote jokaselle road tripille ollu aina joku haaste autoissa
1. Kesäkuussa west coast : manuaalivaihteinen auto
2. Heinäkuussa Suomi : oikeen puolenen liikenne
3. Elokuussa East coast : pakettiauto
Haasteita kerrakseen.
Noooh enivei..
Päästiin rannalle, jossa puskapisut oli ekana ja sitte aamupalan tekoon. Maisema oli maittava. Pitkää rantaviivaa edessä- ei paljoo ihmissieluja näkyny - kalan kylki ajautuneena vaan rannalle. Alotettii käyttää meirä näppärää keittiötä. Kyllä onki näpsäkkä. Löytyy kaasuliesi, jääkaappi, kaikki astiat 2hlölle,kattilaa, veen keitin. Ommeillä retkituolikki. Aamiaisena oli puuroo, leipää, Australian breakfast teetä sekä kanamunalätyt. Jam! Kyllä näillä jaksaa eteepäi. Tainno : Maata rannalla.
Siinäpä se pvä meniki. Klo kolmee asti makoiltii, välil hiema nukahdeltiinki molemmat menne tulle. Luettii turisti kirjoja sekä mietittii meille tulevia reissuja. Luettii yhestä aussikirjasta, et Cairns on vaarallisin paikka ausseis UV-säteilyjen vuoksi. On kuulemma sen verra ohutta verkkoo ympärillä enää vaa. Kyllä se itseasias tuntuu kuumemmalta, et auringon säteet menöö iha ytimii asti ihon alle. Ite tuntu et alkasin rasvaa entistä enemmä itteeni, ihoni oli enemmänki valkone rasvasta ku ruskettuneena :D.
**
Meilloli aika varattuna klo 5pm suomitytön kaa jutustelee turistireissuista. Meillei ollu iha tarkkaa kuvaa viel et mitä tehää. Huhupuheitten kuulolla vaa mitä miltäki suunnasta kuullu.. katottii karttaa,kalenterii ja kuvia. Fraser saari oli eka mieles, kovasti Julia yritti sitä meille puhuu ja myydä. NÄytti matkalta kuvat ja molemmille meille tuli olo et nojaa, ei nyt iha pakko tonne oo kuitenkaa päästävä. Syrjäytettii se, ja alko toisen kiertueen kuvaussessiot. WhiteSun Haven Bay, veneretki. Siinä oli ranta, joka oltii googletettu aikanamme. Mahtavan näköne. Julia alko myymää meille ja heitti ajatuksen ilmaa, jos ostetaa toine matka saadaa Noosaan toinen kanootti turistireissu kaupanpäälle. Noosaki ollu itellä mielessä.
Siinä räknättii ja räknättii. Julia kävi vaihteeks kysymäs pomoltansa, mite pystyy antaa alee meille jne. Mietittii et mitä ees halutaa tehä, mut tarjous kuulosti houkuttelevalta. Lopulta ite pomo tuli meirän kaa juttelee. Kerrottii suunnitelmat,aikataulut.. Siitäkin et haluttais saada poimintatöitä vkoksi/pariksi. Se oli suoraa sitä mieltä et kaikki me ollaa samassa veneessä, vaikka menty hakee töitä pitkäksi aikaa, lähteny vko parin päästä. Sanoivat muutaman vinkkelin mistä vois löytää töitä.
Sille tais tulla semmonen kuva et ollaa rahattomia. No niihhä me kyl ollaanki :D.. ku sitse siin vitsil sano et voin antaa teille viel 50 pois hinnasta sekä hiema ruokarahaa kaupan päälle. Sanoin vaa et ekköhä sä oo jo tarpeeksi antanu meille jo hyviä aleja.
Parin min päästä pomo tuli antaa Saanan kätee parikymppiä Makkararahaa !! Kaikki suomitytöt oli suut pyöreenä :OOO.
Ei taira iha jokapaikasta tämmöstä irrota. Loppu summa oli 389d + 199d= 498d matkoista 498-50-199=329d. Luvassa seilausta ja snorklelii kaks yötä/kolme päivää. Sekä kanoottiajeluu 3yötä/kolme pvää. Sekä makkararahat päälle!! Kannatti siis räknätä.
Pomo kuulemma tykkää suomalaisista ja ruotsalaisista. Sen kyl huomaa! oon muutenki kuullu muualtaki et Skandinaavialaiset on aina hyviä tyyppejä, joista kaikki tykkää. Mikäs meillä ollessa.
**
Ilta dinnerit tehtii Esplanaden ilmasilla BBQ alueella. Tää on kyl aika hyvä alue. On ilmaset siistit vessat, lämpöset suihkut, ilmanen keittiö,ilmanen uimalaguuni sekä wifi. Täällä ois myös ilmaset urheilutunnit aamuisin ja iltasin. Nyttei valitettavasti niitä päästä käyttää.
Täällä istuskellaa pakun perällä meirän tutussa majapaikassa rautatietä vastapäätä ja elämä hymyylöö. Varattii eka turistireissu perjantaille alkavaksi, joten meillo pari pvää aikaa reissata täällä suunnalla nytte. Huomen ois tiedossa pari rantaa pohjoseen ajellessa sekä Kuranda niminen kylä, jossa on sademetsää.
Ei siis muuta ku seikkailuja kohti :)
Kotimaa kun taakse jäi, mietin hiljaa mielessäin..
HELSINGIN LEIJAT YLLÄ
Oli aika sanoo hyvästit Jklälle ja lähtee ajelee kohti Lahtea auton palautukseen. Priamki sai jo hengittää ,ku päästii Jklästä pois. Ei ollu enää nii hektistä menos luvassa. Heikki ja Seena oli siel pikkupurtavat valmiina orottamas niiden uurella terassilla :). Oli lattia ilmestyny sillä aikaa ,ku oltii reissun päällä. Ne heitti meirät asemalle Hesaa menevää junaan. Vika etappi oli edessä.
Meillä oli tarkotus olla Helsingissä klo15 Alppilan puistossa. Siel oli kaverini Sarin poikakaverin bändi soittamassa ilmais festareilla. Helsingissä oltii kahen jälkee, josta laukut lokerikkoo ja kohti alppilaa. En oikee tienny mikä ratikka ja mistä lähtöö, hypättii taksiin ja oltii just klo 15 paikalla ku bändi aloitteli soittonsa.
Sari oli siel kavereineen ,ja oli ihana nähdä taas Aussi-loman jälkee. Sää helli vihdoin ja viimein. +28. Priamki sai tuntee helteet suomessa. Streak and the
Raven on bändin nimi ,jossa jaakko (sarin pk) soittaa ja musiikki on electronista poppia(ko). Olin itseasias yllättynyt positiivisesti, ku ei mulla oikee ollu mitn kuvaa mimmosta ne soittaa. Mut tykkäsin.
Festaripaikka oli Linnanmäen takana oleva puisto. Meil oli piknik kamat yhessä, ja paistateltii pvää yhessä hyvässä seurassa ja musiikissa. Siel oli koko pvän kestävät festarit. Me oltii about 7 asti, kunnes lähettii kävelee Linnanmäen poikki. Näytin Priamille hurjimmat laitteet, tosin ei menty mihkää laitteessee. Maistatutin myös pihjalanmarjat matkalla, ei tykänny. Lintsil oli hauska " pusukoppi" . Se täyty tesmata - Hymyilytti.
Musen keikka oli samana iltana Stadiumilla. Keikka oli ilmeisesti loppuumyyty, mutta mentii ulkopuolel kallioille istuskelee. Sielä jo riitti porukkaa ja hyvin kuuli biisit. Lämppärinä oli Mew minkä mä ite tiesin paremmin kun ite pääartistin. Priam oli ihmiessää ihmismäärästä, paljonko oli kuuntelees. Ilta oli todella lämmin ja leuto.
Meillä oli yöpaikkana kaverini Jussin asunto Kampissa. Sinne saapuessa, Musen biisit kuului veil kotiovelle asti . Hassua. Saatii nauttia ilmasesta konsertista.
SUNNUNTAI- SARI
Meillä oli sovittu treffit Sarin kaa, joka tuli olee meirän turisti opas sunnuntai pvän. Sari on aikoinaa asunu Hesas, minen teirä oikee mitn sieltä. Mentii kattoo temppeliaukion kirkko, puutalo asuinalue, siirtomaapuutarha, sibelius monumentti, rantakahvilaa.. venäläistä ruokaa kalliossa. Käveltyä tuli paljon sekä suhattua ratikalla :).
Hyvästit Sarille ja lähettii metsästää Jussin neuvomaa kirkkoa jossa on enkunkieliset kääntäjät. Parin mutkan jälkeen se löyty. Priam oli onessaa et sai kunno tulkkauksen kerranki (hieman paree mitä sjoes minä). Ite olin sen verra väsy, et nukahdin melkee kesken saarnaa :DD... näinki voi käyrä.
JOEL JA JUSSI
Maanantai oli viimenen Suomi pvä. Meirän lento lähti keskiyöllä, joten oli viel hyvin aikaa. Päätettii mennä piknikille Espan puistoon. Johkin minäki osaan sitä vierä Hesas. Nähtii ystäväni Joel, joka oli vapaalla laivatöistä. Oli ihanaa nähä vanha kaveri:). OLin yllättyny kuinka Joel oli "kasvanu" hieman ujosta joelista mieheksi :D. Yks syy oli se , et Joel puhu enkkua kokoaja, ja otti Priamin huomioo sillä. Oli kuulemma koko kesän joutunu puhuu enkkuu töissää parin ulkomaalasen vahvistuksen takia. Mutta olin yllättynyt positiivisesti.
Pojat tuli hyvin juttuu ja kesäpäivä oli parhaimmillaa.
Otettii Jussi mukaa meirän seuraa, sekä mietittii meirä seuraavia siirtoja. Tosin tapoin mun puhelimen tiputtamalla sen wc-pönttöö. Sen jälkee pystyin kyl muutamaa otteesee soittaa, mut puhelin oli menetettyä kalua. :( en iha näi radikaalia kohtaloo sille oisi toivonu.
Priam meni loppuajaksi pakkaamaa ja mä menin viel shoppailee viimeset suomituliaiset : ruikkarii :P
Aika oli lähtee kenttää kohti ja sanoo byebyet Suomelle. Vielä äitille vikat soitot. Äitin komentti : minun puolesta voisitta mennä jo naimisii ja hankkii lapsia, ku jokatapaukses asutta jo yhes. Et näillä neuvoilla eteepäi :D.
Oli aika sanoo hyvästit Jklälle ja lähtee ajelee kohti Lahtea auton palautukseen. Priamki sai jo hengittää ,ku päästii Jklästä pois. Ei ollu enää nii hektistä menos luvassa. Heikki ja Seena oli siel pikkupurtavat valmiina orottamas niiden uurella terassilla :). Oli lattia ilmestyny sillä aikaa ,ku oltii reissun päällä. Ne heitti meirät asemalle Hesaa menevää junaan. Vika etappi oli edessä.
Meillä oli tarkotus olla Helsingissä klo15 Alppilan puistossa. Siel oli kaverini Sarin poikakaverin bändi soittamassa ilmais festareilla. Helsingissä oltii kahen jälkee, josta laukut lokerikkoo ja kohti alppilaa. En oikee tienny mikä ratikka ja mistä lähtöö, hypättii taksiin ja oltii just klo 15 paikalla ku bändi aloitteli soittonsa.
Sari oli siel kavereineen ,ja oli ihana nähdä taas Aussi-loman jälkee. Sää helli vihdoin ja viimein. +28. Priamki sai tuntee helteet suomessa. Streak and the
Raven on bändin nimi ,jossa jaakko (sarin pk) soittaa ja musiikki on electronista poppia(ko). Olin itseasias yllättynyt positiivisesti, ku ei mulla oikee ollu mitn kuvaa mimmosta ne soittaa. Mut tykkäsin.
Festaripaikka oli Linnanmäen takana oleva puisto. Meil oli piknik kamat yhessä, ja paistateltii pvää yhessä hyvässä seurassa ja musiikissa. Siel oli koko pvän kestävät festarit. Me oltii about 7 asti, kunnes lähettii kävelee Linnanmäen poikki. Näytin Priamille hurjimmat laitteet, tosin ei menty mihkää laitteessee. Maistatutin myös pihjalanmarjat matkalla, ei tykänny. Lintsil oli hauska " pusukoppi" . Se täyty tesmata - Hymyilytti.
Musen keikka oli samana iltana Stadiumilla. Keikka oli ilmeisesti loppuumyyty, mutta mentii ulkopuolel kallioille istuskelee. Sielä jo riitti porukkaa ja hyvin kuuli biisit. Lämppärinä oli Mew minkä mä ite tiesin paremmin kun ite pääartistin. Priam oli ihmiessää ihmismäärästä, paljonko oli kuuntelees. Ilta oli todella lämmin ja leuto.
Meillä oli yöpaikkana kaverini Jussin asunto Kampissa. Sinne saapuessa, Musen biisit kuului veil kotiovelle asti . Hassua. Saatii nauttia ilmasesta konsertista.
SUNNUNTAI- SARI
Meillä oli sovittu treffit Sarin kaa, joka tuli olee meirän turisti opas sunnuntai pvän. Sari on aikoinaa asunu Hesas, minen teirä oikee mitn sieltä. Mentii kattoo temppeliaukion kirkko, puutalo asuinalue, siirtomaapuutarha, sibelius monumentti, rantakahvilaa.. venäläistä ruokaa kalliossa. Käveltyä tuli paljon sekä suhattua ratikalla :).
Hyvästit Sarille ja lähettii metsästää Jussin neuvomaa kirkkoa jossa on enkunkieliset kääntäjät. Parin mutkan jälkeen se löyty. Priam oli onessaa et sai kunno tulkkauksen kerranki (hieman paree mitä sjoes minä). Ite olin sen verra väsy, et nukahdin melkee kesken saarnaa :DD... näinki voi käyrä.
JOEL JA JUSSI
Maanantai oli viimenen Suomi pvä. Meirän lento lähti keskiyöllä, joten oli viel hyvin aikaa. Päätettii mennä piknikille Espan puistoon. Johkin minäki osaan sitä vierä Hesas. Nähtii ystäväni Joel, joka oli vapaalla laivatöistä. Oli ihanaa nähä vanha kaveri:). OLin yllättyny kuinka Joel oli "kasvanu" hieman ujosta joelista mieheksi :D. Yks syy oli se , et Joel puhu enkkua kokoaja, ja otti Priamin huomioo sillä. Oli kuulemma koko kesän joutunu puhuu enkkuu töissää parin ulkomaalasen vahvistuksen takia. Mutta olin yllättynyt positiivisesti.
Pojat tuli hyvin juttuu ja kesäpäivä oli parhaimmillaa.
Otettii Jussi mukaa meirän seuraa, sekä mietittii meirä seuraavia siirtoja. Tosin tapoin mun puhelimen tiputtamalla sen wc-pönttöö. Sen jälkee pystyin kyl muutamaa otteesee soittaa, mut puhelin oli menetettyä kalua. :( en iha näi radikaalia kohtaloo sille oisi toivonu.
Priam meni loppuajaksi pakkaamaa ja mä menin viel shoppailee viimeset suomituliaiset : ruikkarii :P
Aika oli lähtee kenttää kohti ja sanoo byebyet Suomelle. Vielä äitille vikat soitot. Äitin komentti : minun puolesta voisitta mennä jo naimisii ja hankkii lapsia, ku jokatapaukses asutta jo yhes. Et näillä neuvoilla eteepäi :D.
Tampere & Jyväskylä, Syräntä Sykähdytti
TAMPERE
Tampere oli vuorossa ,jossa meillä oli varattuna kaks yötä Scandic hotellista. Sehän tiesi myös kahteen kertaa hotelli AAMUPALOJA !! :P
Heitettii Mette bussipysäkille, ja lähettii kohti hotellia. Hilla ystäväni on kyseisessä hotellissa töissä, ja hieman tais molemmilla olla perhosia vatsassa , ennen ku nähtii. Respaa saavuttua, menin paalun taakse seisoo, ku nii jännitti. Lopulta Priam työnsi mut sieltä esille, et mene nyt jo!
Oli se hurjaa :DD..
Hoidettii kaikki käytännöjutut huoneet ym aluille, ja lähettii hakee kamat ym. Menin illalla juttelee viel Hillan kaa sen tiskille sekä sen töitte jälkee istuttii viel respassa tovi. Siin ollessa, toinen Elosen aikanen asiakas jo nähtynä. Nii ei näistä todellakaa pääse mihkää :DD.
Sovittii Hillan kaa aamutreffit aamupalalle, ja se saa olla meirä turistiopas päivän ajan. Oli ihanaa kellahtaa oikeisiin hotelli lakanoihin <3
Ma aamuna aamupalalla tuliki taas syötyä silmillä. Kylhä me siel parituntia istuttiinki :D. Vihdoin ja viimein ku päästiin lyllertämää, mentii kohti Pyynikin tornia ja munkki kahveja.Hillan kaa kierrettii kylillä shoppailees, kunnes vaihtu läpsystä vaihto Marian kaa.
Mentii illallistaa Marian ja Priamin kaa Näsineulaa. Syötii herroiksi Finladia- Menun voimin. Oli kunno gourme- annokset. Listalta löyty mm . nokkoskeittoa, ahventa,poroa, salmiakki vaahtokarkkia lime kastikkeessa(mun lemppari maku). Näsinneula pyörii koko ruokailun ajan, kierros kestää 45min, ei sitä liikaa huomannu et paikka liikkuu. Kylme muutamat kierrokset kerettiin istua ja höpötellä :).
Käytii illasta viel katsastaa Marian uus kotikolo sekä Eurooppa kahvila >näytettii Priamille suomen Freo tyyliä. Halit Halit Halit Marialle ja näkemiin.
Oli aika painua pehkuihin.
Aamulla aamupalalle viel ja sen jälkee Tre alkoki olla purkissa.
JYVÄSKYLÄ
Tiesin jo heti sanoa et Jkl:ssä on enite ihmisiä. Jyväskylä kyltit lähestyessä oli nii epätavallinen olo. Perhoset valtasi taas vatsan ja jännitti. Ajeltii suoraa Satiinin parkkii (tainno mulla se meni 1000 kerran jälkee vasta) ,saatiin Helille avain ja tehtii yllätys hyökkäys Eloselle!!
Voihhh!!! Sielhä oli montaki tuttua naamaa vielä :Tatjana, Outi, Hanna(joka oli mulle ylläri), Mervi, Hannele, Suvi . . Voih!! Heli piti Priamille seuraa ja mä juttelin tyttöjen kaa. Oli kyl just semmonen ihme tunne olla Elos -tiloissa taas, kun oon kuvitellukki :D.
Meillä oli koko Jkl ajalle aikataulu ja ihmiset valmiina. Ti-iltana oli Jennan vuoro. Jkläs otin tutun ja turvallisen liikkumamuodon käyttöön, josta olin jo Priamiaki valaissu : Pyöräily. Kuinka helposti se käy vaan suhaista Ainolanrannasta keskustaan. On se jännä, kerta aina Jkläs asues ei halunnu asua sillan toisel puolta. Nyttei silta ollu moksiskaa. Ehkä sitä on oppinu arvostaa ja tinttaamaa erilaisista asioista :D.
Jenna vei meirät Aussi-baariin. Pitäähä Aussilaan täälki päästä. Oli hassua kuulla kuinka suomalaiset (Jkläiset) vääntää vaa enkkua siel. Nähtii Paula ja Riikka kanssa. Kavereita kerraksee.
ELOS IHMISET
Keskivko oli pyhitetty Elos-naamoille. Aamusta mentii aamukahveille Tatjana, Karri, Janne, Jukka ja me. Mitäs siinä, kuha höpöteltii. Samoja juttuja ku aina ennenki. Tuntu et Jannel ja Priamil löyty jutun aihetta enite. Syötii Eloslounaat :P. Harmi ku ei näkyny mulle tuttuja asiakkaita kovinkaa paljoo.
Meillä oli liput Suomi-laivalle Päijänteesee. Heli tuli meirän seuraneidiksi. Reissu kesti 3h ja oli mukavan lepposaa. Sää alko vaihtuu kirkkaammaksi ja mieli vilkastu. Ehkä yks syy oli se ,ettei tarvinnu tehä mitn ,olla vaa :D. Priamin ei tarvinnu tutustuu uusii ihmisii ja mun ei tarvinnu huolehtia sen viihtyvyydestä.
En tiiä mikä mullo, mut aina jos oon jonkun kaa liikentees ja vien sen uutee porukkaa, tunnen et se on mun vastuulla et viihtyykö tyyppi vai ei. Vaikkei se nii tosiaa ookkaa. Kait en vaa haluu et ihmiset tuntee ittensä ulkopuoliseksi.
Veneretki oli lopulta Priamin yks kohokohdista reissussa.
Illalla oliki taas jatkoa Elos-ihmisille. Mentii Sohviin syömää :Outi, Tatjana, Hilla, me ja Raisa nähtii samalla. Sohvin ruoka oli pieni pettymys mulle, ei se tuntunu enää nii isolta ku ennemmi. Lähettii yhes Jklän yöhän. Siel on aika paljo vaihtunu paikat, tainno nimet baareilla, eihä siel osaa enää liikkuakkaa. Käytii moikkaas Karri ja Janne pojat viel illalla Jalos ja jatkettii matkaa pubii.
Tatjana maistatutti Priamille kaikki tyypilliset Suomi- maistiaiset, laku ja jallu jäi miehen mieleen. Hilla sai idean et haluu kuulla meirän laulavan karaokee. Mentii alakertaa entisee anneliin ja siel oli TUNNIN jono. Siinä melkee jo pääsi kypsyttää ajatus odottamisesta, mut kylne laulut sielt lopulta tuli. Hyvästit ja heipat tytöille. Tytöt anto Priamille neuvoja et pitää musta huolen <3. Hyppäys pyörän kyytii ja kotia.
TORSTAIN HETKET
Ite menin aamusta häkkivarastolle kaivelee tavaroitani. Annoin Priamille aamu vapaan ja rauhan nukkua. Käytii viel salilla Tatun kaa, jos mä joskus saisin salikärpäsen purastua musta. Vaikkei oikeesti tehtykää, kyl sillä sai aikamoisen tuntuman jo. Olisin onnellinen jos oppisin oikeestikki käymää salilla ja saamaan siitä kunnon kiksit.
To pvä oli hemmottelu pvä. Priamil oli synttärit la tulossa, ja olin ostanu sille parturin ja hierojan lahjaksi. Ite menin kasvohoitoon siksi aikaa. Kaikki laatu hoitajat tietty käytettii : Heikki ja Susanna. Näytin Priamille ohjeet mistä ja mihin sillon siirtymäpaikka ja aika, ja mies ties mihi mennä.
Ite höpöteltii Susannan kaa kaikki viimesen 2v asiat halki, halit ja halit ja halit :) - Priamin parturi oli tuumannu, et oli nii ihana mies, et jos sille joskus tuloo ero, muuttaa suoraa Australiaan.
Menin Priamia vastaan hieronnasta, ja kyllä mies hymyili. Pääpointtina oli käret. Ei poika muusta loppupvää enää puhunukkaa ku hieronnasta ja kuinka Heikki anto hyviä venytys ohjeita. Oli siis onnistunu lahja, mies kiitti.
MAIJU JA JENNI
To iltana oli vuorossa Maijulle meno. Aikoinaa Maiju, Jenni ja minä oltii tanssi/karaoke kolmikko vkottain menossa. Maiju oli laittanu meille pöyrän koreaksi ja saunan ja paljun lämpenemään. Harmi etten Minniä päässy näkemään, joka oli lähteny isänsä kaa reissuu. Maijun ja Mikan takapiha oli ku omasta lapsuudesta kaivettu. Oli kukkamaata, kasvihuonetta, tikkataulua, kroketti peliä. Voihhh !! Oisin voinu olla siel vaik lopun elämän. Koitettii jousipyssyllä ammuntaa, joka oli haastavaa. Ekalla kerralla lön itteeni leukaan, tokana nenään ,kolmannella onnisti ja ilman itteensä hakkaamista meni tauluun.
Lähettii yhteistuumin kylille. Ekana Karaoke vuorossa. Jokin sentäs oli pysyny samana nimeltään : Freetime. Noustua portaat ja kävelles karaoke puolelle, mikää ei ollu muuttunu. Samat työntekijät löyty kassojen takaa ja mikä onni , meirän lempityökaveri Maijun kaa : Olli :). Kaikki oli siis ku enne :D.
Eikä timessä ollu jonoja, mite eile taas jouduttii ikäisyys oottaa "annelissa" . Jenna liitty meirän seuraa myöhemmi. Ilta oli mukava. Ihana laulaa suomi biiisejä, tuttuja ja turvalliseja :D. Priamil ja erääl naisel tuli pieni lasin vaihto erehdys taisto, jossa toinen puhuu enkkuu ja toinen suomee. Minä keskellä yritän pysyy kärryillä, et kuka teki ja mitä. Mut kaikesta lopulta selvittii, priam oli oikeessa ja naine osti uuden juoman sille. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Jatkettii matkaa uuteen aikuisväelle suunnattuun yökerhoon tanssimaan. Sama meno jatku ku aina ennenki, yhtä liekeissä tanssilattialla.
Oli tyttöjen hyvästelyaika. Kohti Helin ja tapanin kotia, missä oltii yövytty kaikki Jkl ajat. Lupasin Priamil jos Jklästä selvii hengis, sit on aika hengähtää. Yks pvä jäljellä.
PERJANTAIN IHMISET
Ite lähin aamusta Hillan kaa aamupalalle, Reijo oli läpsystä vaihdos. Sekä Eeva oli viel vuorossa. Mentii Kanavuoreen Eevan, Helin ja Priamin kaa. Suurimmaks osaksi kävelyreitistä tuli syötyä mustikoita ja vattuja. Nyt sai aussi poikakin kunnon näyn suomimettistä.
Käytii viel syömäs yhes kreikkalais ravintolas ja sit oliki iltaa vaille valmis Jkl ihmiset. Vihdoin ja viimein meillä oli aikaa Helille ja Tabulle. Mentii yhes niitte suvun mökille Kangaslammelle. Paikka on idyyli suomimaisema järven kera. Mentii eka kalaan, mut taittii olla liia myöhäs, ku auringo alko laskee ja kalat vaipui syvemmälle. Mä sain kyllä yhen ahvenen , Ensimmäinen eläessäni. Mut tabu vaa katto mua ,ku päästi kalan menemää. Liia pieni, kuulemma.
Otettii Mölkyt kehiin ja sauna lämpenee. Vuorossa toine suomi kesäteko Uinti ja saunomien. Priamil eka kerta elämäs uida järvessä. Tykkäs . Aika oli lepposaa, ja ihanan huoletonta & virkistävää.
Mentii illallistaa Marian ja Priamin kaa Näsineulaa. Syötii herroiksi Finladia- Menun voimin. Oli kunno gourme- annokset. Listalta löyty mm . nokkoskeittoa, ahventa,poroa, salmiakki vaahtokarkkia lime kastikkeessa(mun lemppari maku). Näsinneula pyörii koko ruokailun ajan, kierros kestää 45min, ei sitä liikaa huomannu et paikka liikkuu. Kylme muutamat kierrokset kerettiin istua ja höpötellä :).
Käytii illasta viel katsastaa Marian uus kotikolo sekä Eurooppa kahvila >näytettii Priamille suomen Freo tyyliä. Halit Halit Halit Marialle ja näkemiin.
Oli aika painua pehkuihin.
Aamulla aamupalalle viel ja sen jälkee Tre alkoki olla purkissa.
JYVÄSKYLÄ
Tiesin jo heti sanoa et Jkl:ssä on enite ihmisiä. Jyväskylä kyltit lähestyessä oli nii epätavallinen olo. Perhoset valtasi taas vatsan ja jännitti. Ajeltii suoraa Satiinin parkkii (tainno mulla se meni 1000 kerran jälkee vasta) ,saatiin Helille avain ja tehtii yllätys hyökkäys Eloselle!!
Voihhh!!! Sielhä oli montaki tuttua naamaa vielä :Tatjana, Outi, Hanna(joka oli mulle ylläri), Mervi, Hannele, Suvi . . Voih!! Heli piti Priamille seuraa ja mä juttelin tyttöjen kaa. Oli kyl just semmonen ihme tunne olla Elos -tiloissa taas, kun oon kuvitellukki :D.
Meillä oli koko Jkl ajalle aikataulu ja ihmiset valmiina. Ti-iltana oli Jennan vuoro. Jkläs otin tutun ja turvallisen liikkumamuodon käyttöön, josta olin jo Priamiaki valaissu : Pyöräily. Kuinka helposti se käy vaan suhaista Ainolanrannasta keskustaan. On se jännä, kerta aina Jkläs asues ei halunnu asua sillan toisel puolta. Nyttei silta ollu moksiskaa. Ehkä sitä on oppinu arvostaa ja tinttaamaa erilaisista asioista :D.
Jenna vei meirät Aussi-baariin. Pitäähä Aussilaan täälki päästä. Oli hassua kuulla kuinka suomalaiset (Jkläiset) vääntää vaa enkkua siel. Nähtii Paula ja Riikka kanssa. Kavereita kerraksee.
ELOS IHMISET
Keskivko oli pyhitetty Elos-naamoille. Aamusta mentii aamukahveille Tatjana, Karri, Janne, Jukka ja me. Mitäs siinä, kuha höpöteltii. Samoja juttuja ku aina ennenki. Tuntu et Jannel ja Priamil löyty jutun aihetta enite. Syötii Eloslounaat :P. Harmi ku ei näkyny mulle tuttuja asiakkaita kovinkaa paljoo.
Meillä oli liput Suomi-laivalle Päijänteesee. Heli tuli meirän seuraneidiksi. Reissu kesti 3h ja oli mukavan lepposaa. Sää alko vaihtuu kirkkaammaksi ja mieli vilkastu. Ehkä yks syy oli se ,ettei tarvinnu tehä mitn ,olla vaa :D. Priamin ei tarvinnu tutustuu uusii ihmisii ja mun ei tarvinnu huolehtia sen viihtyvyydestä.
En tiiä mikä mullo, mut aina jos oon jonkun kaa liikentees ja vien sen uutee porukkaa, tunnen et se on mun vastuulla et viihtyykö tyyppi vai ei. Vaikkei se nii tosiaa ookkaa. Kait en vaa haluu et ihmiset tuntee ittensä ulkopuoliseksi.
Veneretki oli lopulta Priamin yks kohokohdista reissussa.
Illalla oliki taas jatkoa Elos-ihmisille. Mentii Sohviin syömää :Outi, Tatjana, Hilla, me ja Raisa nähtii samalla. Sohvin ruoka oli pieni pettymys mulle, ei se tuntunu enää nii isolta ku ennemmi. Lähettii yhes Jklän yöhän. Siel on aika paljo vaihtunu paikat, tainno nimet baareilla, eihä siel osaa enää liikkuakkaa. Käytii moikkaas Karri ja Janne pojat viel illalla Jalos ja jatkettii matkaa pubii.
Tatjana maistatutti Priamille kaikki tyypilliset Suomi- maistiaiset, laku ja jallu jäi miehen mieleen. Hilla sai idean et haluu kuulla meirän laulavan karaokee. Mentii alakertaa entisee anneliin ja siel oli TUNNIN jono. Siinä melkee jo pääsi kypsyttää ajatus odottamisesta, mut kylne laulut sielt lopulta tuli. Hyvästit ja heipat tytöille. Tytöt anto Priamille neuvoja et pitää musta huolen <3. Hyppäys pyörän kyytii ja kotia.
TORSTAIN HETKET
Ite menin aamusta häkkivarastolle kaivelee tavaroitani. Annoin Priamille aamu vapaan ja rauhan nukkua. Käytii viel salilla Tatun kaa, jos mä joskus saisin salikärpäsen purastua musta. Vaikkei oikeesti tehtykää, kyl sillä sai aikamoisen tuntuman jo. Olisin onnellinen jos oppisin oikeestikki käymää salilla ja saamaan siitä kunnon kiksit.
To pvä oli hemmottelu pvä. Priamil oli synttärit la tulossa, ja olin ostanu sille parturin ja hierojan lahjaksi. Ite menin kasvohoitoon siksi aikaa. Kaikki laatu hoitajat tietty käytettii : Heikki ja Susanna. Näytin Priamille ohjeet mistä ja mihin sillon siirtymäpaikka ja aika, ja mies ties mihi mennä.
Ite höpöteltii Susannan kaa kaikki viimesen 2v asiat halki, halit ja halit ja halit :) - Priamin parturi oli tuumannu, et oli nii ihana mies, et jos sille joskus tuloo ero, muuttaa suoraa Australiaan.
Menin Priamia vastaan hieronnasta, ja kyllä mies hymyili. Pääpointtina oli käret. Ei poika muusta loppupvää enää puhunukkaa ku hieronnasta ja kuinka Heikki anto hyviä venytys ohjeita. Oli siis onnistunu lahja, mies kiitti.
MAIJU JA JENNI
To iltana oli vuorossa Maijulle meno. Aikoinaa Maiju, Jenni ja minä oltii tanssi/karaoke kolmikko vkottain menossa. Maiju oli laittanu meille pöyrän koreaksi ja saunan ja paljun lämpenemään. Harmi etten Minniä päässy näkemään, joka oli lähteny isänsä kaa reissuu. Maijun ja Mikan takapiha oli ku omasta lapsuudesta kaivettu. Oli kukkamaata, kasvihuonetta, tikkataulua, kroketti peliä. Voihhh !! Oisin voinu olla siel vaik lopun elämän. Koitettii jousipyssyllä ammuntaa, joka oli haastavaa. Ekalla kerralla lön itteeni leukaan, tokana nenään ,kolmannella onnisti ja ilman itteensä hakkaamista meni tauluun.
Lähettii yhteistuumin kylille. Ekana Karaoke vuorossa. Jokin sentäs oli pysyny samana nimeltään : Freetime. Noustua portaat ja kävelles karaoke puolelle, mikää ei ollu muuttunu. Samat työntekijät löyty kassojen takaa ja mikä onni , meirän lempityökaveri Maijun kaa : Olli :). Kaikki oli siis ku enne :D.
Eikä timessä ollu jonoja, mite eile taas jouduttii ikäisyys oottaa "annelissa" . Jenna liitty meirän seuraa myöhemmi. Ilta oli mukava. Ihana laulaa suomi biiisejä, tuttuja ja turvalliseja :D. Priamil ja erääl naisel tuli pieni lasin vaihto erehdys taisto, jossa toinen puhuu enkkuu ja toinen suomee. Minä keskellä yritän pysyy kärryillä, et kuka teki ja mitä. Mut kaikesta lopulta selvittii, priam oli oikeessa ja naine osti uuden juoman sille. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Jatkettii matkaa uuteen aikuisväelle suunnattuun yökerhoon tanssimaan. Sama meno jatku ku aina ennenki, yhtä liekeissä tanssilattialla.
Oli tyttöjen hyvästelyaika. Kohti Helin ja tapanin kotia, missä oltii yövytty kaikki Jkl ajat. Lupasin Priamil jos Jklästä selvii hengis, sit on aika hengähtää. Yks pvä jäljellä.
PERJANTAIN IHMISET
Ite lähin aamusta Hillan kaa aamupalalle, Reijo oli läpsystä vaihdos. Sekä Eeva oli viel vuorossa. Mentii Kanavuoreen Eevan, Helin ja Priamin kaa. Suurimmaks osaksi kävelyreitistä tuli syötyä mustikoita ja vattuja. Nyt sai aussi poikakin kunnon näyn suomimettistä.
Käytii viel syömäs yhes kreikkalais ravintolas ja sit oliki iltaa vaille valmis Jkl ihmiset. Vihdoin ja viimein meillä oli aikaa Helille ja Tabulle. Mentii yhes niitte suvun mökille Kangaslammelle. Paikka on idyyli suomimaisema järven kera. Mentii eka kalaan, mut taittii olla liia myöhäs, ku auringo alko laskee ja kalat vaipui syvemmälle. Mä sain kyllä yhen ahvenen , Ensimmäinen eläessäni. Mut tabu vaa katto mua ,ku päästi kalan menemää. Liia pieni, kuulemma.
Otettii Mölkyt kehiin ja sauna lämpenee. Vuorossa toine suomi kesäteko Uinti ja saunomien. Priamil eka kerta elämäs uida järvessä. Tykkäs . Aika oli lepposaa, ja ihanan huoletonta & virkistävää.
sunnuntai 11. elokuuta 2013
Tultii sanoo TEILLE TERVE !!
HEIKKI JA SEENA
Klo 15 oli aika olla perillä. Lento oli hiema myöhässä sekä mun ajatus tais olla hiema lomalla ku päästii laukkujen hakuun, oltii väärällä hihnalla orottaas laukkuja :D.. Siel oli kyl kaikki lennot ja hihnat täynnä ihmisiä, mutku vihdoin tajusin olevan väärällä, nähtiinki jo omat laukut siel lipuvan.
Heikki veli oli meitä vastassa, joka oli joutunut odottaa kentällä. Siitä lähettiinki suoraa Lahteen, hakee Seena ja mentii syömää.
Paikkana Lahtelainen italiais-huippuravintola Mamma Mia. Ite otin lasangnen, ku en osannu päättää, enkä tienny mitä syörä. Hyvä valinta oli kuitenki. Priam löysi kunno annokset itellensä, pastaa alkuruuaksi, hevosta pääruuaksi. Tarjoilija kettuili, et täälähä pitää sit syörä kaikki. Nooo ei me oltukaa syöty koko pvänä viel mitn. Mut ei mulla kyl iha noi kova nälkä ollu ku miehellä.
Ilta meni Lahden nähtävyyksiä, kujia ja katuja lompsien, juttua heittäen, sekä vihdoin päästiin katsastaa Heikin pikkukätösin rakennettu talo. Viimeksi suomes oltuani, olivat vielä rakennuslupaa odottamassa. Nytte jo koristi kolmikerroksinen torppa :D. Aikamoinen työmyyrä!
Ylimmäs kerrokses oli jo parketti, jossa oliki meirä paikka nukkua, muute vessaan pääsi rakennustikkaita alas mentäes.
Parasta talossa oli se ,et Priamki havahtu kuinka hienoo ois omistaa puhdas koti. Toinen ahaa elämys sillä oli : No kyllähä me voitas hankkia talo suomesta :).
Lahden asuinalueella oli kunno suomi kesä idyyli, näky järvee ja venettä eikä aurinko laskenu vielä 11 aikaankaa illalla :).
Aamusta käytii lähi mettäs ekat marjat ja polut kattoos. Sanoin Priamil, et älä huoli vaikkei nyt oisikaa tarpeeks aikaa olla mettäs, näitä löytyy kaikkialta.
Saatii jo ekat mustikat ja vatut suuhun. Njam :P
Heikki opetti mua ajelee autollansa, kaikki niksit mistä mikäki toimii ; vakionopeuden säätimestä hierontaan penkissä :) . Käyttöön siis otettava.
Puolen pvä aikaa, kun alko tuntuu suht turvalliselta ajolta, jätettii Heikki Lahtee ja Suomi RoadTrippi voi alkaa. Matkamusiikkina : Vain elämää- sarjan levyt, Cheekkiä, Pithbullia, Emeli Sande... Heikin musamaku hieman yllätti pithpullin kera :).
Valaisin Priamille vain elämää ihmisistä kuka kukin oikeesti on. ja ite lauloin tietty mukana kaikki nuoruus biisit.
ÄITI JA ISÄ + SUKUA
Ajeltii kohti Alavutta ke pvästä. Matkavarrella pysähdyttii ottaa kuvia järvistä ja pelloista. Äiti ja Viola oliki jo odottanu meitä saapuviksi, kunnes automme tuli pihaa. JEEEEEEE !!! Vihdoin sain halata äitiä. Yhtä lämmin vastaanotto oli siel, ku aina ennenki. Kaikki oli vaan yhtä hymysuuta. Isä oli yhtä kova puhuja mitä enneki, ja minä yritin parhaani mukaa pysyä kärryillä tulkkaukses. Välil meni kielet ja sanat sekasi, et alko Priamil tulkkaa suomeksi jne. Hyvin ne kai sit pääsi yhteisymmärryksii ja "juttelemaa" keskenää, isä vaan välil unohti ettei Priam ymmärrä ollekaa Suomee ja jatko puhumista suu vaahdos :).
Tulkates ite opin asioita historiasta ja sodista (mistäpäs muusta).
Hanna ja Pauli tuli illalla ,ja Hanna yllätti hienolla enkun taidollansa :D. Sain ainaki hiema hengähtää. Jätin välillä ne äitin kaa pöytää istuu kahestaa ja ku kysyin tullessani et kui syvällisii keskusteluihin pääsivät, äiti oli opettanu kaikkee mitä pöyrässä oli. Ä: Lusikka, P: Lusikka. Ä: Lautanen. P: Lautanen , Ä: Kinkku P: Kinkku jne. :D
Vein Priamin ekaa kertaa suomisaunaan kotona. Annoin sille luvan istua alimmalla lauteella, ja hyvin poika pysy hengis.
Illalla Priam sano, et todistin sille mun enkun taidon, että osaan puhua jo.
**
To meillä oli aiheena illasta mennä kesämökille, jossa pienenä aina oltii suvun keske. Sitä enne käytii kattomas Suomi eläimiä Ähtärin Zoo:ssa . Sää oli hieman sateinen ja kolee, mut nähtii kyl kaikki tärkeimmät eläimet : Karhut, hirvet, porot, ketut, sudet, ilves..
Karhu tuli meirä molempie suosikiksi.
Haettii heli asemalta ja käytii keskisen kautta ostaas murkinaa mökille.
Mökille tulles, sielä oli jo kaikki orottamas meitä :)) <3 <3 . Harmiksi Tarja tädin ja Immin piti lähtee läpsystä menee, ku juna oli lähdössä. Enot oli sielä Australia kuteet päällä vastassa :) .
Serkku Eero tuli myöhemmi. Heillä synkkas Priamin kaa suoraa. Oha niillä samat taustat : musiikki ja opettajan ura. Itelläni oli huomattava helpotus erellisee päivää, koska oli puolet ihmisistä jokka osaa enkkua. Ei tarvinnu enää ite puhuu pelkästää vaa.
Priam ja Eero jammittivat yhessä kitaran ja rummun tahdissa. Hyvä keikka ,ilman harkkoja :D.
Ilta oli muutenki lepposa ja mukava sukulaisten ympäröimänä. Priamki tietää nyt mistä minä olen kotoosi. Tykkäs kuulemma näkemästään.
**
Pe oliki Keskisen nähtävyyden aika. Jeij ! sekä illalla Seinäjoki Areenaa kokouksee. Helille sanottii heipat ens vko asti ja lähettii äitin ja isän matkaa Sjokee.
Taas pääsin tulkin hommaa, tällä kertaa molemmim puolin , koska saarna oli suomeksi, laulut enkuksi. Äiti toisel puolel ,Priam toisel puolel.
Käytii tekees pieni Seinäjoki- nähtävyys kiertoajelu, koulut, lakeuden risti, kämppä. Kotimatkal käytii viel kiertääs Kaukolan Kyläpahanen koulun ja kaupan kera :). Kaukolan koulussa oli kuulemma enite respectiä. Tuumaan samoin.
**
Aika oli sanoo äitille ja isälle Heipat !! :( Nooohh , ei nyt oo enää ku puol vuotta seuraavaa näkemisee, kunnes takana on jo 1,7v . Ei pitäs tuntuu pahalta :).
Meillä alko seuraava kohde, Valkaman kodin kautta morjestaas Eero vimosen kerra ja tulostaas Pori Jazz liput matkaa.
HEihei Alavus !! <3
PORI JAZZ
Meillä oli lippu varattuna La päivälle. Aikanaa annoin Priamille valtuuden valita mitä bädiä mennää kattoo ,valinta kävi : Dave Douglas Quintet ,Level 42 , Eric Burdon & the Animals ja Earth, Wind & Fire. Itelleni nimet ei sanonu mitn, mut menossa silti mukana.
Poriin saavuttii aikalailla keskipvän aikaa klo 1. Mun nuoruuden ystävä Mette asustelee nykyää Porissa ja oli innokkaana antamas meille majapaikkaa festareiden ajaksi. Eipä ollu 10v nähty varmaa, ja silti juttu lähti siit mihi jäänykki. Meten komentti : samanlainen heini se vielki on, eikä oo mikskää muuttunu. Minä : Mitäpä sitä hyvää muuttamaa.
Meten asunto oli aika lähellä keskustaa, Jazzeille käveli sen 20min about. Mette lähti meitä saattamaa että osataa mennä oikeesee paikkaa. Kyllä emännällä oli kaikki hoidot hallussa : nii sieltä löyty evästä kotona että matkalle, sadetakit, laastarii, pitkähihasta paitaa, takkia... mitä vaa osas äänee aatella, ni mette lainas. ei huonompi hotelli.
Mentii Priamin kaa Kirjurinluotoo kolmen aikoihin. Ekat Jazz bändit siel jo soitteli. Iteki oon oppinu tykkäämää jo jonkin sortin jazzista. Seura(ko) tekee kaltasekseen. Näin ensimmäisen Elosen aikasen asiakkaanki Jazz- tunnelmissa. Ei näistä pääse eroo :D.
Kaikista bändeistä bongasin itseasias jokusen biisin, minkä tiesin, vaikka pelkistä nimistä ei ollu tietookaa mitä ne on-
Ilma oli hiema koleen tuntunen , ja hetken siel iha satoki, sadetakille tuli käyttöä. Bongattii Jari Sillanpää yleisöstä, eli mun Vain elämää - selostukset aikoinaa Priamille oli menny jakeluun ,koska se sen lopulta sit varmisti et hei tuoha on yks siitä levystä.
Illan pääesiintyjä oli Earth, Wind & Fire. Bändi koostu 12 hlöisestä tummien miesten bändistä. Löyty erilaisia torvisoittimia, kahenlaisia rumpuja, kitaroita,bassoo ,afrikkalaista peukalopianoo sekä pitkääki pitempiä rastaletti tukkia.
3 alkuperästä jäsentä oli vielä menossa mukana viimeseltä 41 v. Ja hyvin viel papat veti.
Tunnetuimmat biisit on Let`s Groove tonight ja September.
Tämä bändi voitti Pinkin keikan musiikillisesti, muttei showlla. Priamin komentti.
Ite tykkäsin näitten showsta, mutta Eric & Animals oli itelleni mieluisinta musiikkia, jota vois normi elämäs kuunnella.
Keikan jälkee nälkä ja väsy yllätti, jote pitsan kautta kotia. Metelle päästyä molemmat nukahti samantie meille tehtyy petiin. <3
**
Sunnuntaina käytii maakunta matkailulla ,ja mentii mulleki ekaa kertaa Yyteriin sekä Reposaareen. Yyteristä tuli iha Aussien ranta mielee. Pitkääki pitempi rantahiekka ja meri pauhuaa. Päivä oli paljon lempeempi ilmalta, paitti tuuli lujaa. Käveltii ranta pitkin poikin ja lähettii kahville Reposaareen. Priam kiitti mua ja oli onnellinen, kun näytän sille erilaista maisemaa Suomesta, ja vien poikaa ympäri ämpäri.
Maisemamatkailulta saavuttii takas Jazz- kadulle. Siel oli viel hetken menossa Jazz soitantaa, jota jäätii kuuntelee. Syötii muikut ja lohet naamarii ja pikkuhiljaa alattii olee valmiit kohti seuraavia siirtymiä. Mette tosin tuli meirän mukana Treelle joten sen menoja piti viel odotella.
Kroatia vuosi 2013 . (melkeen) Kaikki ennallaan
**
Kroatiaan saavuttii seittemä aikaa illalla Dubrovnik nimisee kaupunkii. Kaupunki on mantereella, meirän päämajapaikka sijaitsee Korcula saarella johon on 3h linkka sekä 15min lautta matka. Meitä oli kentällä vastassa ystävällinen perhetuttu naine Gordana, joka vei meirät järkkäämäänsä majapaikkaa.
Viime vuonna oltii parin pvä turistireissul Jerryn ja Priamin kaa Dubrovnikin vanhas kaupungis, jote ei haitannu vaikka ytimee ei päästykää yöpymää. On mukava nähä uusia maisemia, turistialueen ulkopuolta. Asuinalueen nimi oli Lapad, 4km päästä ytimestä.
Majapaikka oli kolmikerroksises omakotitalos, jossa oli meillä oma solu vessan& suihkun kera. Talo oli pienellä kukkulalla ja parvekkeelta näky meri. Merenrannalla oli paljon kahviloita ja ravintoloita. Sieltä kantautu live musaa "kotiterassille " saakka.
Majatalon asukit olivat todella ystävällisiä myös. Kuten Gordana tuumas matkalla sinne," he ovat hyviä tyyppejä, hyvien tyyppien kaa on parempi työskennellä. " Ne oli kokkailees illallista ja pyys mietä syömää kans. Oli ihanan voiyrttisen makusta perunamuusia ja sardiineja. Mullo aina ollu Yök olo sardiineihin. Oon muutama kerra niit syöny iha ok mielellä, mutten suurella innolla. Tällä kertaa maistu yllättävän maukkaalle. Monta sardiinia meni mahanpohjalle.
Istuskelujen,syömisien ym lörpöttelyjen jälkee lähettii viel katsastaa paikallinen rantakahvila turisteineen. Kello alko olee jo yli 10 illalla ,mut haluttii viel tsekata livemusa sekä lähiympäristöt. Alas kumpua meni pitkät portaat, sen jälkee oli ns. pääkävelykadulla. Juotii kahvit/teet livemusa paikassa ja lähettii kipuamaa kohti takasi portaita portaiden perää ja uni oli seuraavana listalla. Hyvästä kuntoilusta meni portaat. Huoh!
**
Meillä oli asuntolassa yhteinen keittiö, toisten lomalaisten kaa, muttei meil ollu mitn aamupala värkkejä .jote lähettii käppäilee alas portaita ja katsastaa sopivaa aamupalapaikkaa. Käveltii hetken matkaa pois turistialueesta, löyty muutama hotelli sekä niitten kahvilabaarit. Samantie muistu mielee, et kroatialasessa asiakaspalvelussa ei kuulu hymyillä, eikä haittaa vaik ois kui tyly. Täällä toistu taasen perus kroatiamenetelmä.
Sekä oon huomannu et kahvi ei oo parhainta tääl maas. En oisi aatellu et mäki osaisin välittää kahvin mausta, mut kyl sen vaa huomaa millo on/ei oo hyvää. Taitanee olla myös ammattivikakin.
Saatiin aamupalat syötyä, ja lähettii kiertää Lapad asuinalueen rantaviivaa pitkin. Matkaa oli ehkä 4-5km. Eipä piretty mitn kiirettä, mikäs meilloli hoppu, loma vasta alkamaisillaan. Käytii kattoo joku sotamiehen nimen mukaan nimetty katu(taidatte arvata ettei ollu mun kohde). Oltii päätetty olla Dubrovnikis viel yks yö lisää, perjantaina lähtis linkka kohti Korculaa klo3 pvällä.
Illalla käytii syömäs lähiravintolas illallinen, jota asuntolan ihmiset oli kehunu. Oli ruoka hyvää, mut ollaan parempaakin syöty. Siihen verrattuna ainaki kun hinnat Dubrovnikissa on aikalailla samaa mitä Perthissä. Muualla taas on huomattavasti halvempaa.
**
Aamupvästä koitettii löytää kunno kauppa mistä saa palavärkit. Löyty. Siel oli harvinaisen mukava asiakaspalvelija neito, joka autto meit ilma kysymättäki. Kauppassa oli kapeet käytävät,aika pienehkö kooltaan ja täynnä asiakkaita. Ehkä hän aatteli selviivänsä nopeemmi auttamalla meitä ,näytettii siel iha pallohukassa olijoilta. Mut enivei, oli hienoo huomata ees jonkun as.palelijan hymyilevän ja auttavan.
Siinä se aamupävä meniki, tehe palaa ja istuskelle terassil auringonpaisteessa. Mun flunssa vaa paheni ja otin päikkärit enne lähtöö bussille. Priam pakkaili tavaransa, sen omalla "hitaasti mutta varmasti" tyylillään.
Maksettii huone sekä heipat talonväelle. Lähettii kunnolla ajois bussiasemalle, ei haluttu enää joutuu juoksemaa. Oha täs jo muutamat lennot juostu sekä jääny välistä. Odotettiinki sitte 45min bussipysäkillä :D. Paikkarilla päästii päälinkka-asemalle, josta matka Korculaan alko. Maisemat on aika jylhähköt. Vuorien varsilla menöö tiet, ja meri on toisella puolella. Niihi maisemii oli hyvä heittäytyä seuraavaksi kolmeksi tunniksi ,kunnes ollaa päämajapaikassa.
Klo7 pintaa saavuttii illalla paikalla. Isä Jerry tuli hakee meitä kamoineen , lähettiinki samantie syömää Vela Luka nimisee kylää. Tuttuun ja turvalliseen Korkeyra hotellii, jossa on buffet. Käytii siel viime vuonnaki, joka on yks isän pääsuosikki paikka.
**
Alku pvät Korculassa tuntu aikalailla turhilta.. ei oikee tehty mitn, päästii aina rannallekki vasta liian myöhää, joskus 2-3 pintaa pvästä. Käytii toki sanoos kaikille "Terve ollaan täälä" , serkut ja kamut. Niillä on kaks autoo siel, mut isä käytti kokoaja normiautoonsa, Meille oli lava-auto ,joka tuntuu enemmänkin traktorilta ajaes. Saari on täynnä pieniä ja kapeita kujia. Nähtii parhaaks olla käyttämättä sitä.
Jerryllä on siel yks talo tontti Blato-kylässä sekä kaks muuta tonttia ilma rakennuksia. Toisessa on omenapuita ja on Vela lukassa. Isoin tontti sijaitsee Karbunissa, joka on merestä kukkulalle. Sinne ne on nyt rakentamas laituria ja mitä lie ajoteitä ym. Sen vuoksi isä oli nii kiireinen kokoaja, ku piti saada laituri valmiiksi tiettyy pvää mennes.
Vietettii aikaa enemmä Blatossa noina pvinä, joka sijaitsee keskellä saarta. Ei siis päästy rannalle omintoimin. Nähtii sattumalta muutamia tuttuja kylällä. Emily, Milka ja Miko. Hassu tunne on aina törmätä tuttuihin näi ulkomailla. :D
**
Tiistaina vihdoin alko tuntuu lomalta.
Lähettii aamusta kävelee kohti Vela Lukan kylää. Matkaa oli talsittavana 7km. Siellä oli lähin paikka hankkia pyörät alle. Priamin isä ei ollu kovin innokas kuulemastaan, et ollaa ottamas pyöriä. Kuulemma liian vaarallista. Pah!
No oha tääl kapeita teitä, joista ei näy oikee mitenkää eteepäi. Mut silti. Eihä sitä voi tehä mitn, jos jo pyöräilyki on liia vaarallista.
Enivei..lähettii kasin jälkeen kävelee, koska isä lähti töihin, ei ollu näkemäs meirän menoo. Tuntuu iha pikkulikalta, joka pitää salas tehä asioita :D.
Perille päästii vältyttii suurilta ruuhkilta, sekä suurelta helleaallolta. Muutamaa otteesee Priam joutu hengähtää, mut aika reippaasti kulki askel.
Lähettii ettii paikkaa josta saadaan vuokrattua pyörät. Eka löyty, jossa oli vaa yks pyörä jäljel. Ohjastivat toiseen toimistoon. Sielläkin oli vaa yks pyörä enää jäljel. Elikkä otettii molemmat. Varattii kaheksi päivää.
Aamujuomien sekä pyöräilykartan haun jälkee alettii suunnistaa kohti mahdollista uimapaikkaa. Lähettii vastakkaisee suuntaa ,mis oli kartal merkityt uimapaikat. Mut Priam oli varma et jossai vaihees tuloo kyl uimapaikka. Aurinko alko jo lämmittää aika tehokkaasti, mielessä oli vaa uimapaikka. Taino ite kyl nautin hyvin rullaavasta pyörästä allani sekä uusista maisemista. Toinen osapuoleni ei saanu uimista mielestään. Tottaha itelki se oli päämääränä. Just kerkesin sanoo et nää kaikki näyttää oleva yksityisomistukses olevia, kunnes tuli kyltti Plaza beach. Sinne.
Voih! Hoiti kyl hommansa. Pieni kivikkoinen rantasiivu, läpikuultavan kirkasta vettä, mettän ympäröimänä ja täysin auringossa. Pyörät parkkii, pyyhkeet kiville valmiiksi alustoiksi ja eiku uimaa. Kyllä hiet karisi. Totesin Priamille ; tää on sitä lomaa!
Sielläpä vierähti tunti jos toinenki, aurinkoo, meree, rauhaa.
Lähettii neljän jälkee ajelee takas Vela Lukaan samaa reittiä pitki syömää. Paikkana Casablanca. Ollaa kerra käyty viime vuonna. Erellee tuli hyvää sapuskaa sekä palvelua, ei turhaan ollu jääny mielee ekasta kertaa. Priamin herkut on aikalailla aina meren eläviä, ite otin kunno muhkeen pihvin :P. Meren eläviä voin syörä(tainno enemänkin maistella) , mut välil tuntuu et ne on nii pieniä, et mite niistä voi tulla täytee. Sekä ominaismaku niis yleensä on merivesi. Kai seki on tottumuskysymys.
Matka takasipäi alko. Ekana oli mieles pyöräillä 14km mäkistä rantaraittia kotiapäi. Ekan kunnon mäen jälkee Priam sano ittensä irti, ja vaihdettii takas normireitille. Kuulemma liika on liikaa ,sano mies joka ei kovin paljoo urheile :D. Minä olenki ne meirän talouden muskelit.
No oha se sisämaa reittiki nättiä. Paljon on farmitiloja matka varrella, joittenka puskista hiema poimittii omppuja ja luumuja ,jokka oli sopivasti tien varrella. Kotia päästii auringon alkaes laskeutumaa, piilotettii pyörät serkkujen puutarhaa isältä, jokka asuu naapuritalos. Kuulostaa hullulta, tierän!
**
Aamupalan jälkee oli uus pyöräreitti pala purtavana. LÄhettii ajelee kohti Prizba-nimistä kylää. Autotietä pitkin oli matkaa 5,3km, mut poikettii pyöräreitille tieltä, josta en tiiä paljoko kilsoja tuli lopulta. Ylämäkee vaan hitosti. Kivuttiin siis yhelle kukkuloista, Priam talutti jokasen mäen, välil tuntu et joka vähäki alkaa näyttää menevä ylöspäi, kävely alkaa. Sanoin sille neuvoni, et sen pitäs alata harjottelee kans kotona olevaa South streetin - mäkee ylöspäi, ni ei tääl heti luovuttaisi kanskaa. TOki tääl oli 10 South Streettiä peräkanaa.
Eikös se oo loogista ,jos on kauheesti ylämäkee, jossai vaihees on tultava alaski. Voi että niitä maisemia, ku alettii laskee alaspäi. Tuuli tuiversi hiuksissa ja sielu lepäs. Tällä kertaa taisin rakastua mun pyörään- Se suorastaan liiti siel kulkies.
Mäkien alta vihdoin ja viimein päästiin päämäärään, Prizbassa olevalle rannalle. Aika oli olla auringossa, jossa ei ollu varjon varjoo. Uintia ja arskaa. Käytii syömässä rantaravintolas, jollo isä soitti missä te ootta. Mite te sinne ootta päässy. ja tajus et ollaa otettu pyörät. No eipä se lopulta mitn mieltä ollu. Sanottii et lähetää taksipäi joskus 5-6 jälkee ku ilma alkaa olla viileempi.
Lähettii kuuden pintaa ylöspäi, tällä kertaa priamki polki ylämäet mäkineen. Lopulta annoin sen koittaa mun pyörääki ,josse luistuis sil paremmi. Juuri ku oltii viittä vaille mäen päällä alottamas alamäkee, isä kaarsi autollansa ja otti meirän kyytii. EIKÄÄÄÄ!!! minä oisin niiiin halunnu laskee sen mäen alas, Oikeesti se ois ollu pelkkää alamäkee loppumatka, kuulin jo sen tuulen hiuksis, mut ei. sinne jäi :(( .
Illalla serkkupoika Zoran tuli illallistaa meirän kaa, isä kokkas kotona me syötii tyytyväisenä.
**
Aamusta meillä oli aikeena palauttaa pyörät Vela lukaan, käydä kattoo sielä oleva luola, sekä selviytyä klo10 bussilla takasi Blatoon ,koska aiheena oli mennä lounaalle toisten serkkujen työ klo12.
Lähettii matkaa 7aikoihin, suitsait meni pyöräilyt, oltii varattu 1h 7km matkaa vähä liiotelle, koska ikinä ei tierä kui paljo kaveri joutuu ottaa askelia matkalla. Hienosti meni matka molemmilta, ja oltii 7.20 jo Velassa.
Pyöräpaikat aukes vasta 8. KÄytii poimiis isän yheltä tilalta meille omenoita matkaa, pyörät palautukseen ja kohti luolaa. Valittii näköjää vaikeempi reitti luolalle, joka oli 2km pelkkää ylämäkee. HAH. aamukuntoilut siinä taasen. Vela Spila Luolalle päästyä ,no ei nyt kovin kummone luola ollu. Muutama reikä "katossa" ja uumen sisällä. Kello alko olla sitä luokkaa et paluu kyllän alkakoon, ja meno bussille. Huomasin kartasta lyhyemmän reitin, joka oli alaspäin 900m. Huomattavasti helpompi ja oltii taas erellä aikataulusta 9.25am. Isä tosin soitti ,jote päästiin sen kyyris kotia. Ei tarvittu bussikyytiä.
Lounaalla serkkujen tykönä. Nää serkut omistaa ties kuinka monta Priamia(kuus kaikin kaikkiaan). Mentii niitte uimaspotille uimaa, jos oltii loppupvä. Harrastettii myös vesilautailuu. Tosin hieman jullemmalla laudalla :D. Jerry tainnu aikoinaa pojille rakentaa laudan, ku oli lankku jos oli köysi. Se vaan venee perään ja menoks. Hyvin siel mentii, ekana vaan seisoin liian reunal lautaa ettei päästy oikee vauhtii, mut tokalla kertaa jo tukka liehu.
Illalla oli tarkotus mennä Moreska -tanssi taistelu esitystä kattoo. Hieman samantyyline juttu tääl ku tanhut suomes. Esitys oli Korculassa klo 9pm. Matkaa sinne on 45km, toises pääs saarta- Oltii kaikki kolme aikalailla poikki pvästä.
Esityksessä niillä oli muutama accapella esitys, josta tuntu et viel enemmä alko nukuttaa :D. Kun itse esitys alko, tottakai se oli kroatiaksi, eli eipä kielestä ymmärtäny mitn- Kymmenkunta miesta hyppeli taistellen prinsessasta, mut orotin kokoajan "kunnon " tappeluita. EI ne näyttäny ollekaa etenevän mihkää, kunnes jo koko esitys loppu. Haha- !! meistä kaikki oli hiema pettynyitä, varsinki siihe et ite esitys lopulta oli sen 20min kestävä, lipunhinta 100kunaa (20d/ 17e) . Ehkä osa meni myös vasynki piikkiii. Tultii suoraa kotia sielt, ja nukuttii kunno yöunet.
**
Pe isä heitti meirät aamusta jo Crizcican rannalle, ja siel oltiinki lopun pvä. Siel oli yks liukumäki (tarkotettu enemmänki lapsille) ,joka oli suosios aikuisillakin. Paikka oli Prizban rannasta 2km pääs, jossa oli lähin ravintola. Käpöteltii sinne lopulta syömää, ku eväät loppu ja oltiinki lopulta 7asti iltaa sillä reissulla. Ostetii myös liput Pori Jazzeille la pväksi. Ei yhtää hajua mitä mennää kattomaa, mut menos kuitenki ollaa.
Illalliselle mentii kodon lähellä olevaan tunnelmalliseen pizzeriaan. Pitsat naamaan ja nukkumaan.
**
La hoidettiin asiota kylän kaupoissa, sekä viimeset 4kokonaista pvää rannalla oltaes tuntu, ettei jaksa enää vaa maata. Iltapvästä meil oli meno kuitenki Milkalle ja Mikolle, ja niillä viimestää päästää taas uimaa. Minäki voin siis kyllästyä ainaiseen auringon ottoo ja hikee :D.
Oon jo kolme päivää päkertäny saman sudokun kanssa, ja lopulta sain ratkasun aikaseksi. Voi että olin iloinen. Pienistäki asioista voi olla onnellinen :D.
la iltana M&M kerto et niitten kylällä järjestetään festarit :). Siel on eri ruokakojuja, sekä bändi soittamas. Poikettii sinne lopulta, klo 9-11 ne kesti. Oliha se aika sulonen tapahtuma. Keskelle ei mitn oli veretty sähkölanka jossa oli diskolamput kiinni. Nuoret pojat soitti paikallista rokkia, pikkulapset tanssi ja me syötii muurinpohja lettua. En voinu vastustaa..vaikka herkkulakos oonki! AUTSH! Priam anto luvan, enkä ottanu mitn täytettä tomusokerin jälkee
(suklaavoi,kekksimurskaa,hilloo,kermavaahtoo) etten petkuta iha liikaa lakkoani.
Tapahtuma oli sulonen.
**
Tänää on sunnuntai. Huomen ois lähtö kohti Dubrovnikkia, koska sielt ti aamuna lähtöö lento. Tää pvä meni aamusta saarella käydes, jossa Jerryn äiti aikoinaa eleli. Hieno saari, tuhottamasti vaan roskia ihmiset heittäny sinne. Harmillista. Sää oli aika pilvinen koko pvän, sinänsä harmitti nyt ku vika pvä kunnon aurinkoo saatavilla.. muttt toivotaa et suomeski paistais kokoaja ku me ollaa sielä.
Kroatias oleva aika on ollu aika jouten oloa. Kohokohta itel oli pyöräreissut ja hyvät säät. Priamki tänää sano et enää kaks päivää sit ollaa suomes. Taitaa mies oottaa yhtälailla suomee menoo jo.
Oha tääl mukavaa olla ja lomailla, mut kyl tää on jo nähty. Tai ainaki tämän saaren kulmat jo. Tällä kertaa muutenki ollu hiema hiljasempaa eloo tääl verrattuna viime vuotee. Tosin Priamin veli Jerry ei tullu, koska sil alko uus työ tänävuonna eikä saanu lomaa. sekä isällä ei ollu tyttöystävää tällä kertaa. Viime vuonnahan täällä elettiin teinitytön elämää.
Sen huomioitii et talo näyttää enemmä varastolta ku talolta, ehkä se naisen puuttuminen johtaa siihenki. Hämähäkin seittejä ja daddy long leg - häkkejä joka puolel sekä miljoona jalkas - niemllä varustettua mönkijöitä. Saatii kerra naurut siitä, ku miljoona jalkasen tappamiseen tarvii vaan yhen jalan. Jop ,nää taitaa olla näitä lomahuveja.
**
Vikana pvänä käytii sanoos viel heipat serkun perheelle, tädeille ja enoille. Oikeestaa nyt oli kaikkei mukavinta olla siel, siihen oli syy että oltii kahestaa ilma isää. Priamin isä on kova puhumaan, eikä sillo oo kellää muulla oikeestaa suunvuoroo. Sekä perhe ite ei oikeestaa puhu enkkuu, ainakaa senkää paljoo mitä mä.
Siellä oli serkkupojat käännöstöissä. Toimi. Toivottivat taas tervetulleeksi ens vuonna :).
**
Vikana aamuna herätys oli klo2 aamulla, 2.30 oli kyyti lähdös kohti ferryä ja sieltä Dubrovnik lentokenttää. Kuski oli nuorehko Jerryn työmies. Oli kyl semmosta kyytiä, että. Kunno rallikuski. Ajo täyttä kyytiä kallioisil teillä .. ite istuin takapenkillä, ja en pystyny nukkuu ees, ku heiluin vaan auton mukana. Mutta kentällä oltii ajoissa, vihdoinki. Meirä suomi loma oli hyvällä alkuvaiheella.
Löysin kentältä myös mun kakkos hajuvedenki, jota oon perthistä käsin ettiny kissojen ja koirien kaa.
EI MUUTA KU SUOMEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEENNNNNNNNNN!!!!!! <3 <3 <3 <3 <3
Kroatiaan saavuttii seittemä aikaa illalla Dubrovnik nimisee kaupunkii. Kaupunki on mantereella, meirän päämajapaikka sijaitsee Korcula saarella johon on 3h linkka sekä 15min lautta matka. Meitä oli kentällä vastassa ystävällinen perhetuttu naine Gordana, joka vei meirät järkkäämäänsä majapaikkaa.
Viime vuonna oltii parin pvä turistireissul Jerryn ja Priamin kaa Dubrovnikin vanhas kaupungis, jote ei haitannu vaikka ytimee ei päästykää yöpymää. On mukava nähä uusia maisemia, turistialueen ulkopuolta. Asuinalueen nimi oli Lapad, 4km päästä ytimestä.
Majapaikka oli kolmikerroksises omakotitalos, jossa oli meillä oma solu vessan& suihkun kera. Talo oli pienellä kukkulalla ja parvekkeelta näky meri. Merenrannalla oli paljon kahviloita ja ravintoloita. Sieltä kantautu live musaa "kotiterassille " saakka.
Majatalon asukit olivat todella ystävällisiä myös. Kuten Gordana tuumas matkalla sinne," he ovat hyviä tyyppejä, hyvien tyyppien kaa on parempi työskennellä. " Ne oli kokkailees illallista ja pyys mietä syömää kans. Oli ihanan voiyrttisen makusta perunamuusia ja sardiineja. Mullo aina ollu Yök olo sardiineihin. Oon muutama kerra niit syöny iha ok mielellä, mutten suurella innolla. Tällä kertaa maistu yllättävän maukkaalle. Monta sardiinia meni mahanpohjalle.
Istuskelujen,syömisien ym lörpöttelyjen jälkee lähettii viel katsastaa paikallinen rantakahvila turisteineen. Kello alko olee jo yli 10 illalla ,mut haluttii viel tsekata livemusa sekä lähiympäristöt. Alas kumpua meni pitkät portaat, sen jälkee oli ns. pääkävelykadulla. Juotii kahvit/teet livemusa paikassa ja lähettii kipuamaa kohti takasi portaita portaiden perää ja uni oli seuraavana listalla. Hyvästä kuntoilusta meni portaat. Huoh!
**
Meillä oli asuntolassa yhteinen keittiö, toisten lomalaisten kaa, muttei meil ollu mitn aamupala värkkejä .jote lähettii käppäilee alas portaita ja katsastaa sopivaa aamupalapaikkaa. Käveltii hetken matkaa pois turistialueesta, löyty muutama hotelli sekä niitten kahvilabaarit. Samantie muistu mielee, et kroatialasessa asiakaspalvelussa ei kuulu hymyillä, eikä haittaa vaik ois kui tyly. Täällä toistu taasen perus kroatiamenetelmä.
Sekä oon huomannu et kahvi ei oo parhainta tääl maas. En oisi aatellu et mäki osaisin välittää kahvin mausta, mut kyl sen vaa huomaa millo on/ei oo hyvää. Taitanee olla myös ammattivikakin.
Saatiin aamupalat syötyä, ja lähettii kiertää Lapad asuinalueen rantaviivaa pitkin. Matkaa oli ehkä 4-5km. Eipä piretty mitn kiirettä, mikäs meilloli hoppu, loma vasta alkamaisillaan. Käytii kattoo joku sotamiehen nimen mukaan nimetty katu(taidatte arvata ettei ollu mun kohde). Oltii päätetty olla Dubrovnikis viel yks yö lisää, perjantaina lähtis linkka kohti Korculaa klo3 pvällä.
Illalla käytii syömäs lähiravintolas illallinen, jota asuntolan ihmiset oli kehunu. Oli ruoka hyvää, mut ollaan parempaakin syöty. Siihen verrattuna ainaki kun hinnat Dubrovnikissa on aikalailla samaa mitä Perthissä. Muualla taas on huomattavasti halvempaa.
**
Aamupvästä koitettii löytää kunno kauppa mistä saa palavärkit. Löyty. Siel oli harvinaisen mukava asiakaspalvelija neito, joka autto meit ilma kysymättäki. Kauppassa oli kapeet käytävät,aika pienehkö kooltaan ja täynnä asiakkaita. Ehkä hän aatteli selviivänsä nopeemmi auttamalla meitä ,näytettii siel iha pallohukassa olijoilta. Mut enivei, oli hienoo huomata ees jonkun as.palelijan hymyilevän ja auttavan.
Siinä se aamupävä meniki, tehe palaa ja istuskelle terassil auringonpaisteessa. Mun flunssa vaa paheni ja otin päikkärit enne lähtöö bussille. Priam pakkaili tavaransa, sen omalla "hitaasti mutta varmasti" tyylillään.
Maksettii huone sekä heipat talonväelle. Lähettii kunnolla ajois bussiasemalle, ei haluttu enää joutuu juoksemaa. Oha täs jo muutamat lennot juostu sekä jääny välistä. Odotettiinki sitte 45min bussipysäkillä :D. Paikkarilla päästii päälinkka-asemalle, josta matka Korculaan alko. Maisemat on aika jylhähköt. Vuorien varsilla menöö tiet, ja meri on toisella puolella. Niihi maisemii oli hyvä heittäytyä seuraavaksi kolmeksi tunniksi ,kunnes ollaa päämajapaikassa.
Klo7 pintaa saavuttii illalla paikalla. Isä Jerry tuli hakee meitä kamoineen , lähettiinki samantie syömää Vela Luka nimisee kylää. Tuttuun ja turvalliseen Korkeyra hotellii, jossa on buffet. Käytii siel viime vuonnaki, joka on yks isän pääsuosikki paikka.
**
Alku pvät Korculassa tuntu aikalailla turhilta.. ei oikee tehty mitn, päästii aina rannallekki vasta liian myöhää, joskus 2-3 pintaa pvästä. Käytii toki sanoos kaikille "Terve ollaan täälä" , serkut ja kamut. Niillä on kaks autoo siel, mut isä käytti kokoaja normiautoonsa, Meille oli lava-auto ,joka tuntuu enemmänkin traktorilta ajaes. Saari on täynnä pieniä ja kapeita kujia. Nähtii parhaaks olla käyttämättä sitä.
Jerryllä on siel yks talo tontti Blato-kylässä sekä kaks muuta tonttia ilma rakennuksia. Toisessa on omenapuita ja on Vela lukassa. Isoin tontti sijaitsee Karbunissa, joka on merestä kukkulalle. Sinne ne on nyt rakentamas laituria ja mitä lie ajoteitä ym. Sen vuoksi isä oli nii kiireinen kokoaja, ku piti saada laituri valmiiksi tiettyy pvää mennes.
Vietettii aikaa enemmä Blatossa noina pvinä, joka sijaitsee keskellä saarta. Ei siis päästy rannalle omintoimin. Nähtii sattumalta muutamia tuttuja kylällä. Emily, Milka ja Miko. Hassu tunne on aina törmätä tuttuihin näi ulkomailla. :D
**
Tiistaina vihdoin alko tuntuu lomalta.
Lähettii aamusta kävelee kohti Vela Lukan kylää. Matkaa oli talsittavana 7km. Siellä oli lähin paikka hankkia pyörät alle. Priamin isä ei ollu kovin innokas kuulemastaan, et ollaa ottamas pyöriä. Kuulemma liian vaarallista. Pah!
No oha tääl kapeita teitä, joista ei näy oikee mitenkää eteepäi. Mut silti. Eihä sitä voi tehä mitn, jos jo pyöräilyki on liia vaarallista.
Enivei..lähettii kasin jälkeen kävelee, koska isä lähti töihin, ei ollu näkemäs meirän menoo. Tuntuu iha pikkulikalta, joka pitää salas tehä asioita :D.
Perille päästii vältyttii suurilta ruuhkilta, sekä suurelta helleaallolta. Muutamaa otteesee Priam joutu hengähtää, mut aika reippaasti kulki askel.
Lähettii ettii paikkaa josta saadaan vuokrattua pyörät. Eka löyty, jossa oli vaa yks pyörä jäljel. Ohjastivat toiseen toimistoon. Sielläkin oli vaa yks pyörä enää jäljel. Elikkä otettii molemmat. Varattii kaheksi päivää.
Aamujuomien sekä pyöräilykartan haun jälkee alettii suunnistaa kohti mahdollista uimapaikkaa. Lähettii vastakkaisee suuntaa ,mis oli kartal merkityt uimapaikat. Mut Priam oli varma et jossai vaihees tuloo kyl uimapaikka. Aurinko alko jo lämmittää aika tehokkaasti, mielessä oli vaa uimapaikka. Taino ite kyl nautin hyvin rullaavasta pyörästä allani sekä uusista maisemista. Toinen osapuoleni ei saanu uimista mielestään. Tottaha itelki se oli päämääränä. Just kerkesin sanoo et nää kaikki näyttää oleva yksityisomistukses olevia, kunnes tuli kyltti Plaza beach. Sinne.
Voih! Hoiti kyl hommansa. Pieni kivikkoinen rantasiivu, läpikuultavan kirkasta vettä, mettän ympäröimänä ja täysin auringossa. Pyörät parkkii, pyyhkeet kiville valmiiksi alustoiksi ja eiku uimaa. Kyllä hiet karisi. Totesin Priamille ; tää on sitä lomaa!
Sielläpä vierähti tunti jos toinenki, aurinkoo, meree, rauhaa.
Lähettii neljän jälkee ajelee takas Vela Lukaan samaa reittiä pitki syömää. Paikkana Casablanca. Ollaa kerra käyty viime vuonna. Erellee tuli hyvää sapuskaa sekä palvelua, ei turhaan ollu jääny mielee ekasta kertaa. Priamin herkut on aikalailla aina meren eläviä, ite otin kunno muhkeen pihvin :P. Meren eläviä voin syörä(tainno enemänkin maistella) , mut välil tuntuu et ne on nii pieniä, et mite niistä voi tulla täytee. Sekä ominaismaku niis yleensä on merivesi. Kai seki on tottumuskysymys.
Matka takasipäi alko. Ekana oli mieles pyöräillä 14km mäkistä rantaraittia kotiapäi. Ekan kunnon mäen jälkee Priam sano ittensä irti, ja vaihdettii takas normireitille. Kuulemma liika on liikaa ,sano mies joka ei kovin paljoo urheile :D. Minä olenki ne meirän talouden muskelit.
No oha se sisämaa reittiki nättiä. Paljon on farmitiloja matka varrella, joittenka puskista hiema poimittii omppuja ja luumuja ,jokka oli sopivasti tien varrella. Kotia päästii auringon alkaes laskeutumaa, piilotettii pyörät serkkujen puutarhaa isältä, jokka asuu naapuritalos. Kuulostaa hullulta, tierän!
**
Aamupalan jälkee oli uus pyöräreitti pala purtavana. LÄhettii ajelee kohti Prizba-nimistä kylää. Autotietä pitkin oli matkaa 5,3km, mut poikettii pyöräreitille tieltä, josta en tiiä paljoko kilsoja tuli lopulta. Ylämäkee vaan hitosti. Kivuttiin siis yhelle kukkuloista, Priam talutti jokasen mäen, välil tuntu et joka vähäki alkaa näyttää menevä ylöspäi, kävely alkaa. Sanoin sille neuvoni, et sen pitäs alata harjottelee kans kotona olevaa South streetin - mäkee ylöspäi, ni ei tääl heti luovuttaisi kanskaa. TOki tääl oli 10 South Streettiä peräkanaa.
Eikös se oo loogista ,jos on kauheesti ylämäkee, jossai vaihees on tultava alaski. Voi että niitä maisemia, ku alettii laskee alaspäi. Tuuli tuiversi hiuksissa ja sielu lepäs. Tällä kertaa taisin rakastua mun pyörään- Se suorastaan liiti siel kulkies.
Mäkien alta vihdoin ja viimein päästiin päämäärään, Prizbassa olevalle rannalle. Aika oli olla auringossa, jossa ei ollu varjon varjoo. Uintia ja arskaa. Käytii syömässä rantaravintolas, jollo isä soitti missä te ootta. Mite te sinne ootta päässy. ja tajus et ollaa otettu pyörät. No eipä se lopulta mitn mieltä ollu. Sanottii et lähetää taksipäi joskus 5-6 jälkee ku ilma alkaa olla viileempi.
Lähettii kuuden pintaa ylöspäi, tällä kertaa priamki polki ylämäet mäkineen. Lopulta annoin sen koittaa mun pyörääki ,josse luistuis sil paremmi. Juuri ku oltii viittä vaille mäen päällä alottamas alamäkee, isä kaarsi autollansa ja otti meirän kyytii. EIKÄÄÄÄ!!! minä oisin niiiin halunnu laskee sen mäen alas, Oikeesti se ois ollu pelkkää alamäkee loppumatka, kuulin jo sen tuulen hiuksis, mut ei. sinne jäi :(( .
Illalla serkkupoika Zoran tuli illallistaa meirän kaa, isä kokkas kotona me syötii tyytyväisenä.
**
Aamusta meillä oli aikeena palauttaa pyörät Vela lukaan, käydä kattoo sielä oleva luola, sekä selviytyä klo10 bussilla takasi Blatoon ,koska aiheena oli mennä lounaalle toisten serkkujen työ klo12.
Lähettii matkaa 7aikoihin, suitsait meni pyöräilyt, oltii varattu 1h 7km matkaa vähä liiotelle, koska ikinä ei tierä kui paljo kaveri joutuu ottaa askelia matkalla. Hienosti meni matka molemmilta, ja oltii 7.20 jo Velassa.
Pyöräpaikat aukes vasta 8. KÄytii poimiis isän yheltä tilalta meille omenoita matkaa, pyörät palautukseen ja kohti luolaa. Valittii näköjää vaikeempi reitti luolalle, joka oli 2km pelkkää ylämäkee. HAH. aamukuntoilut siinä taasen. Vela Spila Luolalle päästyä ,no ei nyt kovin kummone luola ollu. Muutama reikä "katossa" ja uumen sisällä. Kello alko olla sitä luokkaa et paluu kyllän alkakoon, ja meno bussille. Huomasin kartasta lyhyemmän reitin, joka oli alaspäin 900m. Huomattavasti helpompi ja oltii taas erellä aikataulusta 9.25am. Isä tosin soitti ,jote päästiin sen kyyris kotia. Ei tarvittu bussikyytiä.
Lounaalla serkkujen tykönä. Nää serkut omistaa ties kuinka monta Priamia(kuus kaikin kaikkiaan). Mentii niitte uimaspotille uimaa, jos oltii loppupvä. Harrastettii myös vesilautailuu. Tosin hieman jullemmalla laudalla :D. Jerry tainnu aikoinaa pojille rakentaa laudan, ku oli lankku jos oli köysi. Se vaan venee perään ja menoks. Hyvin siel mentii, ekana vaan seisoin liian reunal lautaa ettei päästy oikee vauhtii, mut tokalla kertaa jo tukka liehu.
Illalla oli tarkotus mennä Moreska -tanssi taistelu esitystä kattoo. Hieman samantyyline juttu tääl ku tanhut suomes. Esitys oli Korculassa klo 9pm. Matkaa sinne on 45km, toises pääs saarta- Oltii kaikki kolme aikalailla poikki pvästä.
Esityksessä niillä oli muutama accapella esitys, josta tuntu et viel enemmä alko nukuttaa :D. Kun itse esitys alko, tottakai se oli kroatiaksi, eli eipä kielestä ymmärtäny mitn- Kymmenkunta miesta hyppeli taistellen prinsessasta, mut orotin kokoajan "kunnon " tappeluita. EI ne näyttäny ollekaa etenevän mihkää, kunnes jo koko esitys loppu. Haha- !! meistä kaikki oli hiema pettynyitä, varsinki siihe et ite esitys lopulta oli sen 20min kestävä, lipunhinta 100kunaa (20d/ 17e) . Ehkä osa meni myös vasynki piikkiii. Tultii suoraa kotia sielt, ja nukuttii kunno yöunet.
**
Pe isä heitti meirät aamusta jo Crizcican rannalle, ja siel oltiinki lopun pvä. Siel oli yks liukumäki (tarkotettu enemmänki lapsille) ,joka oli suosios aikuisillakin. Paikka oli Prizban rannasta 2km pääs, jossa oli lähin ravintola. Käpöteltii sinne lopulta syömää, ku eväät loppu ja oltiinki lopulta 7asti iltaa sillä reissulla. Ostetii myös liput Pori Jazzeille la pväksi. Ei yhtää hajua mitä mennää kattomaa, mut menos kuitenki ollaa.
Illalliselle mentii kodon lähellä olevaan tunnelmalliseen pizzeriaan. Pitsat naamaan ja nukkumaan.
**
La hoidettiin asiota kylän kaupoissa, sekä viimeset 4kokonaista pvää rannalla oltaes tuntu, ettei jaksa enää vaa maata. Iltapvästä meil oli meno kuitenki Milkalle ja Mikolle, ja niillä viimestää päästää taas uimaa. Minäki voin siis kyllästyä ainaiseen auringon ottoo ja hikee :D.
Oon jo kolme päivää päkertäny saman sudokun kanssa, ja lopulta sain ratkasun aikaseksi. Voi että olin iloinen. Pienistäki asioista voi olla onnellinen :D.
la iltana M&M kerto et niitten kylällä järjestetään festarit :). Siel on eri ruokakojuja, sekä bändi soittamas. Poikettii sinne lopulta, klo 9-11 ne kesti. Oliha se aika sulonen tapahtuma. Keskelle ei mitn oli veretty sähkölanka jossa oli diskolamput kiinni. Nuoret pojat soitti paikallista rokkia, pikkulapset tanssi ja me syötii muurinpohja lettua. En voinu vastustaa..vaikka herkkulakos oonki! AUTSH! Priam anto luvan, enkä ottanu mitn täytettä tomusokerin jälkee
(suklaavoi,kekksimurskaa,hilloo,kermavaahtoo) etten petkuta iha liikaa lakkoani.
Tapahtuma oli sulonen.
**
Tänää on sunnuntai. Huomen ois lähtö kohti Dubrovnikkia, koska sielt ti aamuna lähtöö lento. Tää pvä meni aamusta saarella käydes, jossa Jerryn äiti aikoinaa eleli. Hieno saari, tuhottamasti vaan roskia ihmiset heittäny sinne. Harmillista. Sää oli aika pilvinen koko pvän, sinänsä harmitti nyt ku vika pvä kunnon aurinkoo saatavilla.. muttt toivotaa et suomeski paistais kokoaja ku me ollaa sielä.
Kroatias oleva aika on ollu aika jouten oloa. Kohokohta itel oli pyöräreissut ja hyvät säät. Priamki tänää sano et enää kaks päivää sit ollaa suomes. Taitaa mies oottaa yhtälailla suomee menoo jo.
Oha tääl mukavaa olla ja lomailla, mut kyl tää on jo nähty. Tai ainaki tämän saaren kulmat jo. Tällä kertaa muutenki ollu hiema hiljasempaa eloo tääl verrattuna viime vuotee. Tosin Priamin veli Jerry ei tullu, koska sil alko uus työ tänävuonna eikä saanu lomaa. sekä isällä ei ollu tyttöystävää tällä kertaa. Viime vuonnahan täällä elettiin teinitytön elämää.
Sen huomioitii et talo näyttää enemmä varastolta ku talolta, ehkä se naisen puuttuminen johtaa siihenki. Hämähäkin seittejä ja daddy long leg - häkkejä joka puolel sekä miljoona jalkas - niemllä varustettua mönkijöitä. Saatii kerra naurut siitä, ku miljoona jalkasen tappamiseen tarvii vaan yhen jalan. Jop ,nää taitaa olla näitä lomahuveja.
**
Vikana pvänä käytii sanoos viel heipat serkun perheelle, tädeille ja enoille. Oikeestaa nyt oli kaikkei mukavinta olla siel, siihen oli syy että oltii kahestaa ilma isää. Priamin isä on kova puhumaan, eikä sillo oo kellää muulla oikeestaa suunvuoroo. Sekä perhe ite ei oikeestaa puhu enkkuu, ainakaa senkää paljoo mitä mä.
Siellä oli serkkupojat käännöstöissä. Toimi. Toivottivat taas tervetulleeksi ens vuonna :).
**
Vikana aamuna herätys oli klo2 aamulla, 2.30 oli kyyti lähdös kohti ferryä ja sieltä Dubrovnik lentokenttää. Kuski oli nuorehko Jerryn työmies. Oli kyl semmosta kyytiä, että. Kunno rallikuski. Ajo täyttä kyytiä kallioisil teillä .. ite istuin takapenkillä, ja en pystyny nukkuu ees, ku heiluin vaan auton mukana. Mutta kentällä oltii ajoissa, vihdoinki. Meirä suomi loma oli hyvällä alkuvaiheella.
Löysin kentältä myös mun kakkos hajuvedenki, jota oon perthistä käsin ettiny kissojen ja koirien kaa.
EI MUUTA KU SUOMEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEENNNNNNNNNN!!!!!! <3 <3 <3 <3 <3
torstai 1. elokuuta 2013
Ensi kosketus Suomen Kamaralle 1,7vuotee!!
**
Lentokoneesta sen verra, ettei suomalais lentoemo tunnistanu mua suomalaiseksi. Alko suoraa puhuu enkkuu, jote vastasin suomeks. Sen kommentti: Aa no en oisi kyl yhtää tienny, mietin ettet näytä yhtää perussuomalaiselta. Sen jälkee Priam pyysi juomaa suomeksi, se vastas suomeksi takasi. Minä vastasin takasi ettei se osaa enempää suomee. Emo oli hämillää :D.
Katoin ihanan leffan : Notebook. Suosittelen. Hiema tyttöleffa, mut uskon et jotkut pojakki voi tykätä.
Enkä muista millo viimeks ois iltasanomia tullu luettua. Piti oikee kuvalla ikuistaa.
**
Suomessa oltii ke aamuna 6.30. Meillä oli 10h vaihto edessä Helsingissä. Ei haitannu yhtää. Tää oli siis mun eka kerta suomessa ausseihin lähön jälkee. Kyllä jännitti ja herkutti :). Sovin edellis iltana Kirsin ja Jussin kaa, et nähää. Hauskaa, ku jussi oli aikoinaa vika ihminen jonka tykönä olin enne Suomesta lähtöö ja nyt lukeutuu ekoihin taasen.
Lähettii kenttäbussilla kohti keskustaa. Priamin eka kerta Suomessa. Helsinki tuntu aika hiljaselta ke aamuna klo8, jollo me sinne lopulta saavuttii. Vein Priamin kävelylle Eduskuntatalon etee, sekä kuvailtii uutta musiikkikeskusta vastakkaisel puolel. Priamia kummastutti pyöräilijöille/kävelijöille suunnattu oikeen oma tie. Siitäkin otettii kuvia. :D
Kirsin kaa oli tarkotus nähä klo9 paikkeilla. Kaikki kaupat aukes kans 9aikaa, jote kuha vaa käpöteltii siin ympäri ja katottii mikä mikäki rakennus vois olla :D. minä ja mun hesa-tuntemus. Pah!
Oon saanu flunssan alun jostain, ja kotona olles pakates kattoes huiviani, mietin etten mä nyt siel huivii tartte. hesaa tultaes, ekana mieles, ostamaan huivi.
Aiemmin ollu puhetta Suomesta ja Aussilasta Priamin kaa. Perth on kallein paikka Ausseis asua, koska on nii pitkät välimatkat tavaroitten tuomises. Verrattuna Sydney & Melbourne. Se on kysyny ,kuinka mä tunnen Perthin hinnat olevan kalliit. Oon tuumannu et samalta ne näyttää olevan ku Suomeski, ausseis saan vaan parempaa palkkaa samaisesta töistä, mitä suomeski teki. Se ei oo uskonu. Täällä se kulki silmät suureella : Ompa kallista, ompa kallista !!
Toine lämpötila. Se oli taas vakavissaa pakkaamas kunno villakaulaliinaa mukaa ,tarviin tätä SUomes. Sanoin et siel on kesä,etkä tarvi. Se: no mut jos siel on +20. Täällä +20 on talvi, mut paljo kylmempi ku suomes +20. ensinnäkin mereltä tuuloo kokoaja..ja muutenki erilainen ilmasto. Ei oo oikee uskonu.
No nyt suomes oltua. Tavattii Kirsi ja lähettii ostaa piknik kamoja tulevalle Suomenlinna piknikille. Priam kauhistelee hintoja, kuinka kallista tääl on!! Minä tietenki nokkelana siihe, no sitähä mä oon sulle snaonu, mutku et oo uskonu.
Piknikillä olles, ilma on oikeen suotuisa. Aurinko paistaa ja linnut laulaa :) . Priam loppupäivästä huomaa ,et sen kaulasta iho on palanu. Suomessa +20 ja voi myös palaa. Minun nokkeluuteni tuli taas pintaan :D.
Kirsin kaa oli ihanaa nähä. Aika kulu vaivattomasti, meillä oli oikee hyvät suomiantimet: RUISLEIPÄÄ, tottakai. marjoja,herneitä,rahkaa, keksejä,juustoja mitälie herkkuja. Siel linna-alueel kävelles mietittii et missä se koko linna nyt oikee on :DD .eipä kirsistäkää ollu kovinb paljoo apua näis turistiopas hommis. Nooh ,ei tarvi nii vakavasti ottaa. Pääasia et hauskaa ja hyvää aikaa muute meil oli. Ja hyvä ruoka.
Sielt tulle käveltii tuomiokirkko aukion läpi, sekä kurkattii kirkkoonki. Oli aika sanoo heipat Kirsille, sekä sanoo terve Jussille. Jussin kaa mentii Torni- rakennuksee kahville, josta näkyy hiema korkeemmalta Helsingin maisemat. Ite en ollu siel ennemmi käyny kanskaa. Kahvit naamarii, tunti aikaa ja kentälle lähtö orotti.
Hypättii taas Finnairin- kenttäbussiin. Tällä kertaa meirän ei tarvinnu tehä check innii, suoriutua ite vaa porteille. Oltii 55min aiemmi kentäl, eikä siinä tajunnu et kui kaua se voi viel ottaa aikaa mentäes porteille. Kunnes tultiin EU- passin tarkastukseen, sekä muun maan. Minä pääsin samantien sujahtamaan "tee se itse " -passintarkastus koneesee, kun taas Priam joutu jäämään tuhansien aasialaisten taakse jonoo. Aikaa kulu ja kulu.. kysyin apua yheltä virkailijalta, pystyiskö ne päästää sitä sielt portille ettei myöhästytä taas koneesta. Ei kuulemma ollu valtuuksia, ja sano neuvoksi, pyytää erellämenijöitä päästämään menemää.
Priam jäi yrittämää, 15min koneelähtöö.. Lähin juoksee portille, että ne tietää ,ollaan tulossa. Matka tuntu iäisyydeltä, oli mutkaa jos toista,portaita ja suoraa.. Vihdoin portille tulles sanoin et ollaa kyl tulos, mut priam on jumis passin tarkastukses. Onenksi oli ystävällisiä työntekijöitä(taas tässä tullaan siihen, suomalaisten kaa on helppo asioida) ja jäätiin oottaa. Soitto priamil mikä portti ja missä se on ja JUOKSE PRIAM J-U-O-K-S-E !
Sielt se vihdoin ja viimein tulo, ja oltii iloisesti valmiita alottaa uusi lentomatka turvallisesti laukkuineen mukana.
HeiHei Suomi, nähää 2vko päästä !
Lentokoneesta sen verra, ettei suomalais lentoemo tunnistanu mua suomalaiseksi. Alko suoraa puhuu enkkuu, jote vastasin suomeks. Sen kommentti: Aa no en oisi kyl yhtää tienny, mietin ettet näytä yhtää perussuomalaiselta. Sen jälkee Priam pyysi juomaa suomeksi, se vastas suomeksi takasi. Minä vastasin takasi ettei se osaa enempää suomee. Emo oli hämillää :D.
Katoin ihanan leffan : Notebook. Suosittelen. Hiema tyttöleffa, mut uskon et jotkut pojakki voi tykätä.
Enkä muista millo viimeks ois iltasanomia tullu luettua. Piti oikee kuvalla ikuistaa.
**
Suomessa oltii ke aamuna 6.30. Meillä oli 10h vaihto edessä Helsingissä. Ei haitannu yhtää. Tää oli siis mun eka kerta suomessa ausseihin lähön jälkee. Kyllä jännitti ja herkutti :). Sovin edellis iltana Kirsin ja Jussin kaa, et nähää. Hauskaa, ku jussi oli aikoinaa vika ihminen jonka tykönä olin enne Suomesta lähtöö ja nyt lukeutuu ekoihin taasen.
Lähettii kenttäbussilla kohti keskustaa. Priamin eka kerta Suomessa. Helsinki tuntu aika hiljaselta ke aamuna klo8, jollo me sinne lopulta saavuttii. Vein Priamin kävelylle Eduskuntatalon etee, sekä kuvailtii uutta musiikkikeskusta vastakkaisel puolel. Priamia kummastutti pyöräilijöille/kävelijöille suunnattu oikeen oma tie. Siitäkin otettii kuvia. :D
Kirsin kaa oli tarkotus nähä klo9 paikkeilla. Kaikki kaupat aukes kans 9aikaa, jote kuha vaa käpöteltii siin ympäri ja katottii mikä mikäki rakennus vois olla :D. minä ja mun hesa-tuntemus. Pah!
Oon saanu flunssan alun jostain, ja kotona olles pakates kattoes huiviani, mietin etten mä nyt siel huivii tartte. hesaa tultaes, ekana mieles, ostamaan huivi.
Aiemmin ollu puhetta Suomesta ja Aussilasta Priamin kaa. Perth on kallein paikka Ausseis asua, koska on nii pitkät välimatkat tavaroitten tuomises. Verrattuna Sydney & Melbourne. Se on kysyny ,kuinka mä tunnen Perthin hinnat olevan kalliit. Oon tuumannu et samalta ne näyttää olevan ku Suomeski, ausseis saan vaan parempaa palkkaa samaisesta töistä, mitä suomeski teki. Se ei oo uskonu. Täällä se kulki silmät suureella : Ompa kallista, ompa kallista !!
Toine lämpötila. Se oli taas vakavissaa pakkaamas kunno villakaulaliinaa mukaa ,tarviin tätä SUomes. Sanoin et siel on kesä,etkä tarvi. Se: no mut jos siel on +20. Täällä +20 on talvi, mut paljo kylmempi ku suomes +20. ensinnäkin mereltä tuuloo kokoaja..ja muutenki erilainen ilmasto. Ei oo oikee uskonu.
No nyt suomes oltua. Tavattii Kirsi ja lähettii ostaa piknik kamoja tulevalle Suomenlinna piknikille. Priam kauhistelee hintoja, kuinka kallista tääl on!! Minä tietenki nokkelana siihe, no sitähä mä oon sulle snaonu, mutku et oo uskonu.
Piknikillä olles, ilma on oikeen suotuisa. Aurinko paistaa ja linnut laulaa :) . Priam loppupäivästä huomaa ,et sen kaulasta iho on palanu. Suomessa +20 ja voi myös palaa. Minun nokkeluuteni tuli taas pintaan :D.
Kirsin kaa oli ihanaa nähä. Aika kulu vaivattomasti, meillä oli oikee hyvät suomiantimet: RUISLEIPÄÄ, tottakai. marjoja,herneitä,rahkaa, keksejä,juustoja mitälie herkkuja. Siel linna-alueel kävelles mietittii et missä se koko linna nyt oikee on :DD .eipä kirsistäkää ollu kovinb paljoo apua näis turistiopas hommis. Nooh ,ei tarvi nii vakavasti ottaa. Pääasia et hauskaa ja hyvää aikaa muute meil oli. Ja hyvä ruoka.
Sielt tulle käveltii tuomiokirkko aukion läpi, sekä kurkattii kirkkoonki. Oli aika sanoo heipat Kirsille, sekä sanoo terve Jussille. Jussin kaa mentii Torni- rakennuksee kahville, josta näkyy hiema korkeemmalta Helsingin maisemat. Ite en ollu siel ennemmi käyny kanskaa. Kahvit naamarii, tunti aikaa ja kentälle lähtö orotti.
Hypättii taas Finnairin- kenttäbussiin. Tällä kertaa meirän ei tarvinnu tehä check innii, suoriutua ite vaa porteille. Oltii 55min aiemmi kentäl, eikä siinä tajunnu et kui kaua se voi viel ottaa aikaa mentäes porteille. Kunnes tultiin EU- passin tarkastukseen, sekä muun maan. Minä pääsin samantien sujahtamaan "tee se itse " -passintarkastus koneesee, kun taas Priam joutu jäämään tuhansien aasialaisten taakse jonoo. Aikaa kulu ja kulu.. kysyin apua yheltä virkailijalta, pystyiskö ne päästää sitä sielt portille ettei myöhästytä taas koneesta. Ei kuulemma ollu valtuuksia, ja sano neuvoksi, pyytää erellämenijöitä päästämään menemää.
Priam jäi yrittämää, 15min koneelähtöö.. Lähin juoksee portille, että ne tietää ,ollaan tulossa. Matka tuntu iäisyydeltä, oli mutkaa jos toista,portaita ja suoraa.. Vihdoin portille tulles sanoin et ollaa kyl tulos, mut priam on jumis passin tarkastukses. Onenksi oli ystävällisiä työntekijöitä(taas tässä tullaan siihen, suomalaisten kaa on helppo asioida) ja jäätiin oottaa. Soitto priamil mikä portti ja missä se on ja JUOKSE PRIAM J-U-O-K-S-E !
Sielt se vihdoin ja viimein tulo, ja oltii iloisesti valmiita alottaa uusi lentomatka turvallisesti laukkuineen mukana.
HeiHei Suomi, nähää 2vko päästä !
 |
| Priamki iha onessaa Suomesta |
 |
| PriamTuristi |
 |
| Mahtis Piknik |
 |
| Mustamakkaraan tutustuminen |
 |
| Leijat kaupungin yllä |
Vahingossa Singaporeen.
Mentii infotiskille suoraa, koska eipä tietty nähty enää tiskien nroo, missä check-in on. Tiskillä oleva naine yritti soittaa portille ja mihin lie, ei vastausta. Eipä vaikuttanu lupaavalta. Alettii jo kattoo seuraavia lentoja. Tää oli vaa ainut lento joka lentää suoraa Helsinkii kerra päivässä. Seuraava vuorossa oli siis huomen illalla 23:35. Kyllä Ketutti!! Varsinki se ,ettei ollu tietookaa mitä joudutaan maksaa tulevista uusista lipuista. Menetettii nimittäi kaks lentoo samalla, neljä lippua. Jeij !
Amazing Raceen palates, aikoinaa aina mietti kenenkä kaa lähtis kilpailee. Parhaan ystävän, kumppanin, sisaruksen, äitin.. Tässä tuli mielee et Priamin kaa en lähtisi :DD. Välillä sil isköö italia/kroatia tempperamentti esille ketutukses, josta oonki opetannu sille suomilauseen: "Olen kuumakalle". Se tuloo oppii kaikki tärkeimmät suomisanat ja lauseet mun seuras :D.
No ei auttanu muutaku niellä ja alata miettii mihis yöksi. Samaa konkurssii otettii hotelli yö, mihi päästii taksilla kätevästi,ainoostaa 2km. Niihhänne sano. Nooh istues taksii, taksikuskin kuulles mihi ollaa menos. " MIksi te sinne meettä ,eihä siinä oo mitää järkee, liia kaukana kaikesta muusta,iha toises suunnas, kukaa ei mee ikinä sinne, ei siel oo mitää tekemistäkää, saati shoppailuja, pari kahvilaa vaa. " jota kuunneltiinki seuraavat 20min , jota taksimatka lopulta kesti. Ei auttanu kyl yhtää tähän illan fiilikseen taksikuskin komenttit. Oikeesti !!
Saavuttii hotellii vasta 1 jälkee yöllä. Hotellin aula jo näytti lupaavalta. Hiema hienompi mihi normisti backbakkarina tottunu. Saatii huone,ja luovutus aika klo4pm asti.
Aamupala odottaa aamulla .Parasta !!
Varsinaisen hyvin nukutun yön jälkee: Ite hakkeroin mahdollisia lentovaihtiksia, mitä ja minkäkin kautta, pääsin 700d. Priamia onnisti soittaes lentoyhtiöö. Tälle illalle ois ollu lento 1000d, seuraavalle pvälle 570d. Päädyttii jäämää viel yheks yöks Singaporee ja mennä jälkimmäisellä lennolla, säästäen puolet lippurahoista. Sain luvan ettii meille yön backbäkäreistä halvalla:D. Aika oli mennä ihanalle aamupalalle. Voih ne sienet oli täydellisiä :P:P. Oisin voinu syörä niitä padallisen (taisin syödäkki).
Aateltii nauttia täysin hotellihuonee antimista täyrel rahaa. Kaikki mitä oltii maksettuki, ja oltii siel siihe klo4 asti. Senki takia koska oli ilmane netti käytössä. Kävi. Toisin ,eihä siel ollu mitn nähtävää, jos eilistä taksikuskia oli uskomista, jote mikäs siinä.
Löysin meille täydellisen huonee Little India alueelta, joka lopulta kerkes menee vatvomisen takia. Orotettii vastausta Priamin isän matkalippu agentilta, jos oltaiski saatu viel siirrettyä lennot halvemmalla hinnalla samalle illalle. Ei onnistunu, ykkös majis meni :(. Kakkos vaihtis Feel at Home löyty Bugis alueelta, 10min kävely ytimeen.
Paikkaan saavuttua, remonttimiehet karsi vanhoja seiniä yläkerrasta. Koko mökki tärisi. Priamin eka (ehkä viimene ) bb kokemus alkakoon. Huone oli ok. Hieman vanhanaikanen, mut kyl siel nyt yhe yö nukkuu. Hlökunta oli ihana. Siitä iso plussa.
Antoivat meirän mennä syömäänki enne maksamista, koska meillei ollu tarpeeksi käteistä singaporen dollareina. Onneksi kaikki hoitu iha hostellin nurkilla. Huomattii samantie paikalliset ruokahinnat. 4donal sai jo kunno kokosen annoksen. Huoh ! Ite olin aikoinaa pvän Singapores, ku menin ausseihin. Sillo käveltii vaa niitä bisness miesten teitä. Nyt näki kyl täysin toisen puolen singasta. Ei sitä nii puhdasta ulkokuvaa, mikä ekana on esillä muuten. Molemmille eka ns. aasialainen kokemus. Ei sekää pahasta ole.
Tankkauksien sekä rahanvaihdon jälkeen ,vihdoin päästii maksamaa huone. Saatii kartta kätee ja hyvät opastukset joita meirä kantsii nähä tulevan illan aikana.
Alotettii meirä vieressä olevasta moskeijasta. Kierrettii kaikki kulmat, yrittäen nähä jotain sisälle ja löytää sisäinkäyntiä. Olivat menneet just kiinni turisteilta. Huomen uus mahis. Hypättii bussii ja köröteltii kiinalaisten asutusalueelle. Sen on kyl huomannu et kaikis isois kaupungeis on kiinaosuus(esim. nyc,sydney,melbourne..). Mentii kattoo hindutemppeli eka ulkoo,sitte sisältä. Kuvia en ottanu sisältä, koska ois joutunu pulittaa 3d. Ite en usko hindupatsaisiin, enkä osaa kuvitella hyvää enkä pahaa niistä. Enemmänki ne vaikuttaa karnevaali koristeilta. Priam ei halunnu kattoo liikaa niitte silmii. Alko kuulemma heikottaa.
Se huomio tehtii et osa näytti normaaleilta, osa isoinen mollosilmineen (jos päähä kopauttais,tippuis silmät pois) ja vihasen näkösiä. No jätetää ne omaan oloonsa. Mentii yömarkkinoitte läpi, löytäen muutaman rihkaman. Kävelles katuja huomioitii et rakennukset on valtavia ja koristeellisia. Molemmat meistä käveli pää ylöspäi kuvaillen kameroillaa. Hyvä ettei niskat katkennu. Lähestyttii tulevaa siltaa, josta alkaa bisnessmiesten alue. Siel piti olla ilotulitukset jossai suunnalla, mut meirän suruksi ei löydetty niitä vaik kui koitettii.
Ite tykkäsin kovasti Singaporen kaupungin valoista. Oli iha eri tunnelma ku aikoinaa pväs aikaan siel ollessa. Oisin voinu vaa olla ja kattoo niitä valoja loputtomii. Käytii kävelees Helix silta, josta mennää Marina Bay ostoskeskukseen. Siel sisäl menöö "joki" jos on mahis mennä veneillä. Huoh. Ilta oli sen verra myöhä, ettei venekyyti ollu enää tarjolla. Päätin opetella metron käyttöö täälki ja hypättii metron kyytii kotia päi mentäes. Kyyti meni hyvin, asemalta kotii päästii muutama mutkan ja kyselyjen kautta. Oli aika kaatua sänkyy.
**
Ti pvä oli aikaa siihen 23:35 lähtevään lentoon saakka.
Meillä oli muutama kohde mikä kiinnosti molempia : Botanic garden tai aquarium. Hostellin (julle) aamupalan jälkeen( toastit, jotai itämaista papusoppaa,teetä) päätettii lähtee Aquariumiin, joka on maailman laajin ja suurin meriakvaario. WOW! kuulosti lupaavalta. Ilma oli hieman sateinen joten siksiki "sisällä olo" oli parempi vaihtis. Lähettii surrauttelee taas metroilla eteepäi. Kahden vaihdon takana alko akvaarion maailma. Paikkana oli Waterfront keskus, jossa oli kaikkia erilaisia merimuseoita, vesipuistoo ym mihin tää akvaarioki kuulu. Sinne oli kulku joko metrolla tai cabel car-hissillä, koska waterfront alue sijaitsee saarella. Valittiin metro kulkuneuvoksi hinnan ja sään vuoksi.
Enivei.. akvaario oli kyllä LAAJA. siel oli isoja seinämiä jossa sai ihailla erilaisten (väristen ja kokoisten ) kalojen elämää. Siel oli muutama tunneli-joittenka ympäril meni akvaarioseinamät. Toisessa niistä uiskenteli hai-Huit! Vaikuttavaa. Akvaario taisi olla osaksi rakennettuna mereen..jossen iha vääri tajunnu. Siel yläpuolel ois ollu vesipuisto ,jos ois nähny kalojen uivan alapuolel ku lasket liukumäkee. Vähäkö se ois ollu siistiii, mut ei aika riittäny tällä kertaa sinne asti.
Yks kummallinen juttu tapahhtu siel akvaarios. Siel oli suurimmaksi osaksi eläviä kaloja akvaariois, mut välil oli fossiileja tmv. Siel oli yks iso kalan naama yhen kuvun alla, josta vaan näky siis sen naama. Tiesin heti et kyse on fossiilista. Sillä oli taustavalo takaa, ja silmät isolla auki. Sihtailin kuvaa siitä, miten sais sen pelkästään siihe kuvaan ison päänsä vuoksi. Otin kuvan, ilman salamaa, ja yhtäkkiä se kala liikahti, niinku ois hengittäny kerra.Taustavalo sammu, minä kiljahdin ja tiputin kamerani lattialle.
Muut siel käänty kattoo et mikä siel oli, mulla tietty alko säikähdyksen jälkeinen kikatuskohtaus. Muut tuli kattoo ja kysyy mitä tapahtu. Sanoin et toi kala liikku, sekä valo oli ennemmi päällä. Nimittäi ei enää valo palanu. Kala vaa möllötti siel liikkumattomana. Muutamat yritti sitä siinä saada liikkumaa, taisivat pitää mua hölmönä. Priamille totesin et tais olla semmonen once in the life time - juttu. (kerran elämässä tilanne)
Vielki ku katon sitä kuvaa, se on yks mysteerikala mulle.
Waterfront alueella oli muutamia kauppoja ja ravintoloita ostoskeskus tyyppisesti. Hard Rock Cafees käytii ihastelees eri artistien kitaroita, joista Priamki bongas muutaman samanlaisen jota hänen varastosta löytyy kans (14kitaraa kotona).
Nälkä huusi jo nii kovaa ,kun mentii korealaiseen ravintolaa syömää. Tilattii 9 eriannosta. Tosin ne oli pieniä tapas-tyylisiä, et saa maistella monta makua. Kyl maistatutti, ja mieli oli HET parempi. Ainaki mun känkkäolo lähti samantie pois.
Sen jälkee ei oikee kummempia tehty, kuha vaa pirettii kelloo silmällä, et oltais ajois kentällä. Lähettii takas hostelille hakee kamppeet ja hengähtää. Siel istues "olkkaris" ja juoden teetä hostelli-isännän tarjoomana, priamki tunnusti ettei se nyt lopulta nii paha yöpaikka ollukaa. Voi mennä toistekki hostellii.
Singaporen kentälle päästiin hyvissä ajoin. Mulla oli vaan mieles soitto äitille , ku olin luvannu soittaa, enkä ollu kuitenkaa soittanu. Kaikkien lähtöselvitys hässäköitte jälkee, lopulta kerkesin muutaman minuutin puhumaa, vaik alunalkaen oli tarkotus soittaa kunno puhelu. Jäi harmittaa.
Edessä oli lento Helsinkiin, SUOMEEN. jossa en oo käyny 1,7v !! Huoh !! Oliha se jo aikaki. Tosin meillä jatkuu lento kohti Kroatiaa samana pvänä, mut pysähdys olisi 10h Hesassa .En pistäny pahakseni. <3
 |
| Singiksen valtavia rakennuksia |
 |
| Buddhia |
 |
| yövalaistusta Helix, Marine, Opera |
 |
| WaterFrontissa Universaalissaa |
 |
| Seinääki suurempi akvaario |
 |
| crampy fish |
 |
| vihdoin rohkenin kunno kuvaa |
 |
| Vieläkin MYSTEERIKALA |
 |
| Priam hai tunnelissa |
 |
| Nälkä iski |
 |
| Suomeeeeennnnneennne !! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)