arkielämän iloja

Kerrotaa pikasesti mitäs me ollaa arkena puuhailtu ,enimäksee Jennan kaa.

Ollaa oltu kyllä kunnon tehotytöt. Kunnostettu kovalla kärellä meirän asuinoloja. Tosin sanoen siivottu!! Muutama torakka tullu vastaan kamalalla kiljunnalla. Jenna totes kerra jopa : Emmä tiennykää et sä osaat kiljua noi lujaa :DD..
On myös löytyny mysteerinen puolikas homehtunu banaani kaapin alta. Enne ku tiettii olevan banaani, suihkuteltii sen päälle ötökkämyrkkyä, sen minkä ehti.
Mutta mahtavaa työtä ollaa kyllä saatu aikaseksi.

Jenna on myös vieny mua kuntosalille. Siis ihan salillesalille. Oon tosin seurannu sitä ku hai laivaa, ja kattonu/kyselly mitäs milläki laitteella tehtii. Muutama kerra oon käyny itekseni. Ekana kertana tein kaikki käsilaitteet missä vähäki muistin mitä milläki tehtii. Olin sitte tehny vähä kaikkia, rintaa,selkäää,haukkaria ja ojentajaa :DD.
Toisel kerral opin tekee jalat iteksee. JA KYLLÄ TUNTU.

Käytii kolmee pekkaa Lancelinin hiekkadyyneillä laskettelees laudoilla. Oli taas yksi niistä Public holidaysta. Paikalle päästyä siel oli muutama muukin, ja saatiin vuokrattua vaan kaks lautaa kolmee pekkaa. Priamilla oli mukana pahvilevy. Muutama muukin meni pahvilla alas siel.
Meirän pahvi tais olla erityismateriaalia, koska ei liikkunu mihkää. Meillä oli naurussa pirättelemistä Jennan kaa, ku seurattii Priamin toimia lähtee laskemaa ekaa kertaa. . ensin mies lykkäs itteensä liikkeelle, lopulta pahvia perässää tmv. . :D. Hienot oli maisemat, mut ei sitä paria tuntia pisempaa jaksanu. Priam oli lopulta omisti parhaimman lautailija tyylin, ja laski dyynin alas oikeella tyylillä seisten laudalla.

Jenna oli jo kauan sitten kyselly ,jos jossai vaihees meillä ois mahista lähtee reissuun tyttöjen kesken. Ajatus tuli mulle päähän viikkoa ennemmi, kuten kaikki muutki loistoideat :D. Lähetää Kalbarrii. Oli tulossa pitkä vkoloppu ,kuningattaren synttärit tmv juhlapäivä. Meillä molemilla on vapaapvät vkon alussa, joten tuumailin jos lähetää su töitte jälkee ajamaa, ja siitä ke asti. Onnistu. Matkaa Kalbarrii oli 6h, jote päätettii yöpyä eka yö Geraldtonissa. Sinne ois pitäny päästä 4h, mutta meillä matka taittu melkee 6h. Edes sen kummempaa pysähtymättä. Tiet oli nii kaposet ja sumuset, ettei raaskinu ajaa lujempaa.

Aamulla herättyä, matka jatku Subwayn aamupalan jälkee. Opetin Jennan ajamaa väärällä puolella tietä, osaa hänkin ajella autolla, kun meitä ei oo paikkeilla. Muutamaa otteesee piti muistuttaa : Keep Left- mutta muuten toimi hyvin. Kalbarriin päästii about kahen aikaa iltapäivästä. Oltii varattu hevosreissu valmiiksi.
Vuos sitte kävin Sarin kaa Kalbarrissa, mutta se oli kaikkea muuta kun hyvin onnistunu ( tiet tietyössä ja sateinen sää).
Hepan selässä totesinkin ,että oon ollu tällä kertaa vasta 2h Kalbarissa, ja voin jo sanoo,et oon viihtyny nyt jo paremmi ku koko aikana viime kerralla. Mulla oli sillo kyl ajatus et haluan tulla takasi ,ja hyvä nii.
Heppareissu oli rentouttava. Mentii pitkin joen vartta luonnonmaisemissa ja välillä käytii joen syvyyksissä, niin että ihan peput kastu niin meillä ku hevosellaki. Oltais voitu hieman lujempaa vauhtia mennä, sunnuntai päiväkävelyn vaihtoon. Mutta ei tällä kertaa.

Perthissä oli alannu vesisateet ja oli ihanaa lähtee niitä karkuun. Arska paisto kokoajan ja tuntu ihan kesältä. Otettii arskaa ja sai käyttää shortseja ;D.

Käytii kävelees luonnonpuistossa. Sielä on Natural Window joka on suuri nähtävyys Kalbarissa. Osottautui pienemmäksi mitä oltii kuviteltu, mutta puisto itessää oli hieno. Kävelylenkii oli 8km pitkä. Ekat 3km oli aika tylsät, mutta sen jälkee alko kiipeilyt seiniä pitkin. Kyltissä oli huomioitu: matka alkaa olemaan huomattavasti vaikea kulkusempaa. Valtavasti näky kenguruita ja matka alko taittuu paljon paremmin.
Viime vuoresta potutti sen verra, koska sillo kaikki tiet oli tietyössä luonnonpuistoon MUTTA tiet ei ollu kyllä yhtää sen paremmassa kunnossa.

Puiston jälkee yritettii kiirehtiä turisti infoo,kun oltii varattu seuraavalle päivälle reissu kanotoimaa. Oltii just sulkemisaikaa infossa. Ei ollu tullu tarpeeksi ihmisiä reissulle, otettii mönkijä reissu rannalle. Hieman epäröitiin mutta infotytöt vakuutti olevan hauskaa.

Seuraavana aamuna, oltiin pyörän selässä. Intopiukeena. Harmiksemme otimma vain yhden pyörän yhdessä. Ens kerralla molemmile omat ja pärräillää kunnolla. Käytii hiekkadyyneillä ja rannalla.

Miniloma oli oikein onnistunut. Tosin sielta oli vaikea loytaa muuta kun roskaruokaa koko kylasta. Vaikka sita ei lomalla taysin terveellinen taryi ollakaa, mutta ois ollu ees jotain. Todettii, et ollaa totuttu liian hyvaa Freossa asumalla.

Kotimatka alko olee lähellä. Ei muuta ku 7h kotimatka, onneksi Jenna jo osas ajaa autoa, sain levätä. Musiikkina meillä oli tätini antama häälaja : Kultakiekko levy. HAHA. !

Hääpotretteja molemmista ;)

TALVIHÄÄT SUOMESSA

KESÄHÄÄT AUSTRALIASSA 

ollakko vai eikö olla...raskaana

Häästressi oli taakse jäänyttä elämää, joten vihdoin sai hengittää- -

Käytii Down Southista useaampaankin kertaan parin vkon sisällä, Ekana näytettii Jennalle ja Jussille hieman ympäristöö. Rantoja, viinitiloja, luolia.. villejä kenguruita. Toisena kertana otettii Priamin kaa pieni HoneyMoon kiertoajelu ,jossa oli kohteena Pemberton metsät, Giant Valley puukävelykierros ja yllärinä Denmarkin rannat. Kolmantena kertana Auntsin pojat soitteli viinitilalla ja Jennan kaa mentii kannustamaa. Minireissu mutta yllättävän virkistävä.

Ensimmäiset huomaukset, kuukautiset alko olla myöhässä viikon ellei toista. Orottelin kuitenki niitte tuloa, mutta ei näkyny. Muitakin oireita oli, jotka huomasin. Sain äitiltä "Äidiksi tulo"- kirjan ja sielä oli merkit raskaudesta -kohta. Samoja oireita löyty, mitä kirjan listassa. Toukokuun ekoina maanantaina, tehtii eka kotitesti. Näytti hieman hämärästi, mutta positiivin puolella oltii. Koko perheen tuumin ihmeteltii tikkua (JennaPriamMinä).

Halusin paremman varmuuden ja hain uuden samana päivänä. Nytte oli selvästi KYLLÄ.

JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!APUAAAAAAAAAAAAAAAAA!!! EHHÄÄÄMMÄÄÄÄÄ TIIÄ VAUVOISTA MITÄÄÄÄÄÄ!!!!!!

Kerroin Georgialle ekana, koska halusin apua mihin mun täytyy mennä ja mitä tehä jne.. Ensinnäki tarkistuttamaa, että oikeesti oon raskaana. Hän oli just viimesillää raskaana, ja ainaki teis mistä puhutaa.

Neuvoja tuli, vielä kolmannen kerra kotitesti ja sitte lääkärille. Se oli jännää, ku lääkäri kyseli multa "millo vikat kk alko" , ja sen perusteella anto lasketun päivän ja missä vaiheessa mennää. Oltii siis 7.vkolla. Verikokeisii mentii myös. Mutta itelle jäi vaa tunne, et mite ne noi helpolla vaa voi sanoo että kyllä, olet raskaana. Ite just siksi sinne halus mennäki ,et saa sen oikeen varmuuden. Mutta niin kai se sitte oli. Oltii raskaana ja ollaa erellee. :D

Ensimmäiset 3kk on se aika, jollo ei kantsi viel nuolasta enne ku tipahtaa. Niin tein. Ei se helppoo ollu!! about 8-9 viikoilla oli pahoinvointia ,kuvotusta ja etomista töissä. pääsääntösesti tuli siinä klo10 aikaa aamusta muutamaksi tunninksi. Ei muuta ku sitruunavettä kittasin ja Jennan kaa vaihdettii katseita :DD.. Ite oksennusta ei kertaakaa tullu, että näinkin helpolla pääsin.

Priam välillä varmisteli, että mite vointi ,tuntuuko et oot vielä raskaana? :D. Ei tainnu sekää haluta nuolasta enne ku tipahtaa. On tainnu odottaa jo kauan aikaa vastaavanlaista tilannetta.

**

Vihdoin ja viimein koitti, että 12vkoo oli täynnä. Ihan muutama vaan tiesi ennen sitä. Suomesta Maiju oli ainut. Halusin saada vastatukee kaverilta ,jolla on jo aikasempaa kokemusta. Mannassa muutama ties "vahingossa" ,kun ostin raskaus-tabletteja jo alkuaikana.

Äiti oli ensimmäisenä kohteena. Soitin hänelle ja Priam avasi keskustelun : Meille tulee vauva (opetin sen sanomaa suomeksi).
Hetken meni ja äiti tajus : JAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!! VOIIIIIIIIIIIIIIIIIIII ETTTÄÄÄÄÄÄ !! IHANAAAA!!!!! IHANA UUTINEN!!!!!!!!!! jne...

Puhelun aikana , joka 5min välein tuli äitin suusta : Mutta oli kyllä nii hyvä uutinen!

Töissä oli huvittavaa, kun lopulta sain julkasta tiedon. Olin aamuvuorossa ja suurin osa työntekijöitä oli kokoontuneena takakeittiössä. Sielä oli just alottanu uus mies mulle. Kävelin keittiöön, ja totesin heille: nytte ku ootte täälä melkee kaikki: Voin kertoo : OON RASKAAAANA!! Ja nostin käret ilmaan ja tuuletin :DD. kaikki alko hymyilee ja onnittelee. Mulle oleva uus työntekijä tuli sanoo: Ja mä oon RIcky. Koominen tilanne. :D

**
Vauva siis on tuloillaa :D.

Niin se aika vaan menöö eteepäi, että minustaki tulee pia äiti!! on se HURJAA!!  Nytte on meneillää 14 viikko. Maha pömpöttää mutta ei sisaisestä elämästä ole vielä tuntua. Kuulemma iha normaalia ettei vielä tunnu missää.

Ultraa menoon sen verra, meillä oli aika varattuna ti 24.6klo14, joka alko olee vikoja paiviä millo kyseinen ultra voiraa tehä. Mentii Priamin kaa yhteistuumin sinne. Mun oli pitäny juoda erellisen 1,5h klo12.30-13 0,75l vettä ja pirätellä siihe asti ku menöö ultraa. Ilmottautuessa ultraa, en ollu ottanu yhtä paperia mukaa ,koska se oli osotettu toiselle yhtiölle. Nooh tietty just sen paperin ois tarvittu.Eikä ne päästäny mua millää ultraa, vaikka lääkärilleki soittivat. Ei kuulemma auttanu ku tulla huomenna uurestaa VIIMEISELLÄ mahollisella päivällä.

Enite mua harmitti se, että Priam ei pääse tulemaa, koska hällä kuitenki on töitä siihe aikaa, näin lyhyellä varauksella. Pissahommassa jouruin oikeestikki kärvistelemää ,ku siinä piti setviä että päästäänkö vai ei. Maha oli nii täynnä ku olla ja voi.
Huomenna uus yritys.

Olin töissä 8-4 (lähin 3.30pm ) ja koko pvän harjoittelin juomista/pirättelemistä :DD.. josse ois vähä helpompaa tällä kertaa.
Pääsin ultraa, ja radiologi sano ekana: En oo ikinä nähny näi täynnä olevaa rakkoa, meeppä vessaa että me nähää jotai muutaki :DD.. MIKÄ HELPOTUS!!

Hetken aikaa alotettua, ovelle koputettii ja Priam tupsahti ovesta. Se pääsiki  tulemaa!! Sielä me katottii silmä kovana vauvelia ja sen vispausliikkeitä joka suuntaa, mihin P totes : ihan ku sinä.
Radiologi sano yhestä kuvasta, että teirän vauva rukoilee, kun oli käret ristissä. Toisessa kuvassa vauva jo joogaili ja seiso päällää :).

Käytii ultrassa vkolla 13 . sillo hetkellisesti tajus että kyllä sielä joku möyrii.


VOiihhh! Oli se ihmeellinen näky.

Kallis arvoisia vieraita

Yksi häästressiin liittyvä oli suomi-ihmisten lentolippujen sumpliminen. Hääpäivää jouduttii muuttaa muutamaankin otteeseen ,että kaikki tai ainaki mahdollisimman moni pääsis juhlapaikalle.

Ekana oli saapumassa perhettäni: sisko Heli sekä äiti ja isä. Äiti ja isä oli tuumannu, et nythän niillä on hyvä syy tulla Ausseihin kun Heli on niitten mukana. Osaa mennä oikein kentällä ja osaa kielen. No niinne lähti matkaan.

Äiti ei ollu ikinä lentäny ja isäkin vaan kerran 40v sitte, joten oliha se aika nähä hieman maailmaa :).

He saapuivat sunnuntaina 23.3 klo6 aamulla. Ite en tajunnu,et nehä saa kaikki erityiskohtelut isän pyörätuolilla tulon takia, ja laskeskelin et vahintaa 20min-puol h kaikilla kestaa ku tuloo ausseihin.

No sielähä ne oli ollu jo pihalla 6.05 oottelemassa. Ei muuta ku ihmiset mun autoo ja kamat priamin autoo ja kohti kotia.
Matkalla kaikki oli jo niin ihmeellistä jota en ite ollu ees pannu merkille. Hassua. !! maailmanmatkaajat olivat liikkeellä ;)

ite menin sunnuntaina viel toihin ja muut jatko nukkumista kotona. Heraamisen jälkee Priam oli kuljetellu niitä eripaikkoihin ja näytelly maisemia. Äiti tuumas mulle sen jälkee että : En ihmettele yhtää, et viihdyt täälä.

Ekana iltana meilla oli meno Jerry-isän työ illalliselle. Oli siis appivanhempien tapaaminen :DD. Jerry oli kokkaillu taas hyvät sapuskat valmiiksi. Ilta meni rattoisasti.

Meillä oli aika mennä Farmille ma-ti yöksi. Vanda ja John oli meitä vastassa kera woofalasiten. Siela oli tauluun kirjoitettu TERVETULOA- monella erikielellä, ja suomeksi löytyi ekana!

Porukat pitivat farmi ajasta todella: kierrettii farmi ympäri Kubotan kyydilla, niinku se pitaaki tehä. Syotettii lehmiä ja rukoiltii yhessä tulevaisuutta.

Äitillä ja Vandalla ois ollu varmaa paljo juteltavaa keskenää jos vaa ois ollu yhteinen kieli.

**
Viikko sinänsä meni häävalmisteluissa ,pikku pussukoita tehden, kaikkien viimesten asioitten löytämistä ja yhteentuomista. Onneksi vieraat osas viihdyttää itteensä koska tuntu etten ollu parasta seuraa niille. Reima onnellisesti nukku päivät ja äiti ja heli shoppaili jalat väsyneenä pvästä toisee.

Jenna tuli kuvioon pe aamu yöllä. Hän aloitti vuorostaan working & holiday -visan. Pe ja la meni itelläni viel täysin hääjutuissa. Jenna toteski et vaikutat aika stressaantuneelta. Sanoin että Joo, myönnän.

Lupasin häitte jälkee olla parempaa seuraa, sekä olla oikee turisti opas.
Ja näin tehtii.

**

Käytii Koala Parkissa koko porukan voimin. Ostettii helin kaa äitille lipuke yllärinä, että saa pitää koalaa sylissä. Tästähän se tykkäs ja kovasti <3.
Käytii Kings parkissa kattelee maisemia, Harbour townissa shoppailemassa.. Laitettii ne isän matkaan Cervantekseen kattoo Pinnacleseja. jajja .. sitte tuliki jo Jussi kuvioon muutamaksi päiväksi.

Jussi piti jo majoittaa kaverille Lauran työ, koska ei ollu enää sijaa majatalossa.

Käytii Cottesloe rannalla, shoppailemassa, San Churrossa kahvittelemassa, lauantaina viimeisellä lounaalla isän tykönä, Perthissä aika pikaseen lautalla joen yli. ..Syomässä illallinen koko porukalla Fremantlessa. La iltana käytii viel nuorisoporukalla Priamin keikalla ja su aamuna olikin taas matka kohti lentokenttää ja sanoo heipat kotiväelle!

Hienoa oli saada kotijoukot kyläilemään. Vaikka itestä tuntuki etten kaikkei parasta seuraa ollu (ainakaa enne häitä). Mutta hienoa että he silti viihtyivät ja olivat oikein onnessaan matkaamisestaan. Nyt on paljon kerrottavaa kotopuolessa vuosiksi ;) -..

Äiti kuulosti nii innostuneelta matkaamisesta, että hyvinki voin nähä hänet viel reissujen päällä. hehe. Siitä se lähtöö.

**

Me jäljelle jääneet :Minä, Priam, Jussi ja Jenna lähettii katsastaa Down South nopsaa. Mannan aamupalan jälkeen lähettii liikkeelle. Busseltonia, Dunsborough, Margaret River... Käytii tsekkaas 2km pitkä laituri, rantaa, auringonlaskua , villi kenguruita, luolaa, viinitilaa.. Yö vietettii kaveriemme Camillen ja Jimin tykönä Dunsboroughissa.

Minireissun jälkee Jussi jatko matkaansa itäpuolelle ja me alettii lopulta elää normaalia elämää :DD.

Aussi vuoro häille. 30.03.2014

Aika oli juhlia suuria kesähäitä Australian maalla.


Aamu alko klo8 kampaajalla Freossa. Meirän kuvaaja Nicole tuli jo sinne paikalle. Meikkaaja tuli myös, eli saatii molemmat tukat ja naamat kuntoon Georgian kanssa. Sää oli hieman epävakaa, ja sataa tirautteli aamusta. Hieman oli jännitys kauhistus ilmassa, mitäpä jos se sataaki kaatamalla ja meillä on luvassa seremonia rannalla. NOOOUUU!!

Toinen stressin aihe oli itse sulho, joka oli totuttuun tapaan myöhässä omasta kampaus ajastaan puolisen tuntia. Mulla alko tulee jo harmaita hiuksia. Sain siis kokee senkin ,kuinka morsian joutuu stressin alle :DD:. (tosin ei ollut naurun asia sillä hetkellä). Nicole ja Georgia yritti lepytellä että kyllä se sieltä tulee.

Meillä oli kuski tulossa klo10 meirän pihaan ja klo oli jo kymmenen. Mä lähin kotia päin, jollo matkalla näin hääauton ja Priamin sen kyyrissä menossa parturille.

Stacey ja Samantha oli tullu tuomaa kukkia meille ja mä hyppäsin niitte kyyrillä takasi kampaajalle, kulkien täynnä olevan Freo marketin läpi häätamineissa. Naiset matkat samalla koristelee rantaa. Samalla tirutteli vettä. ÄÄÄÄÄ!!!

Nooohh... ei muuta ku kaikki vihdoin ja viimein hääauton kyytiin : Priam, Nicole ,minä ja kuski Damian. Lähettii ottaa potrettikuvauskia.

Kun saavuttii Point Walter- kuvauspaikalle (joen ranta, missä sandbank ja puistoa).. Taivas selkeni täysin!!! Ihanaaa!! rukouksiini vastattiin <3.
Saatiin otettua kuvia monesta erikohdasta, vaikka hieman kiire aikataulu oliki.

Saavuttii rannalle kuvauksien jälkee. Priam meni kohentaa kitaraansa ja asettelee ittensä paikoillee. Hääbiisinä meillä oli yksi priamin albumiasiakkaan biisi heidän esityksenä. Selina : Is this love natural?

Ite piileskelin puskien takana, ja kun kurkkasin rannalle : AIVAN IHANAN NÄKÖNEN!! en oisi voinu parempaa toivoo. Olin tehny hyvän valinannan ottamalla Staceyn ja Samin sommittelijoiksi. TÄYRELLINEN. (naiset oli JUST saanu kaiken valmiiksi klo12) . Sää oli siinä mieles täyren oma myös, koska aamusta ei ollu hyvä rantasää.Joten ei ollu uimareita/arskan palvojioita liikentees. Saatiin siis koko ranta itellemme ;).

Hassu tunne tuli itelle sielä orotelles, ku näin muutaman ohikulkijan pysähtyvän sinne myös kattomaa häätouhua. Iteki teen samaa, jos nään joittenki häitte alkavan. Samalla tuli tune ,et ompa hyvä, nuo tuol vaa seuraa meirä häitä :DD.

Oroteltii siel lähtölaukausta kaasoni Georgian ja kukkaistytön Scarletin kanssa. JÄNNITTÄVÄÄ!!
Siitä se lähti . Priam ja Selina aloitti laulunsa, tytöt meni eka erellä. minä hetken päästä perässä. Kaikki murheet häipy tiehensä ,ku kävelin kohti rantaholvia. Alussa hieman itketti, mutta nopeesti sain kerättyä itteni. Paljon oli porukkaa tullu rannalle.

Laulu ja soitto kantautu ihanasti. "Alttarille " tultua, jäin jammailemaan musiikin mukana, kun taidettii olla hieman nopeita kävelijöitä. Hahah.
Mehän oltii jo naimisissa Australian lainkin mukaan, joten seremonia oli enemmänkin siunaus meille. Pastorina toimi molempien tuntema John. Tapasin hänet vaimonsa kanssa aikoinaa ennen jo Priamia Chidlowssa. Sekä priam on tuntenut heidät myös tovin.

Tilaisuus meni ihanasti. Uskon, että se näytti kovasti meiltä. <3

Onnittelujono alkoi heti sen jälkeen, oli huvittavaa kun en yli puoliakaa tuntenu (isän sukulaisia /kavereita). Kaikki esitteli ittensä samalla ja kiittelin kovasti kehuista :D. .. Niinkuin pitääki.

Aika oli jatkaa matkaa kohti juhlapaikkaa Fremantle Sailing Club:ille. Sanottii heipat ja kiitokset autokuskille Damianille ja ei muuta ku juhlimaa :DD

Meillä oli sielä juhlaruoka katettuna merenelävillä. Musiikki soi ja kaikilla oli hauskaa.
Muutama puhe meillä oli ohjelmassa ; Kaaso ja Bestman, Jerry- isä kertoili vaan vitsejä ja myöhemmi molemmat meistä sanottii kiitokset ja pari sanaa.

Musiikkina meillä oli Kroatian musiikkia sekä vastapainona Ukuleidit,jotka ensiesiintymisellään lumos juhlakansan. <3 Diasarja elämiemme varrelta koottii ereltävä iltana Jennan kaa, josta yleisö tykkäs kovasti. Loppujuhlaa alko Groove bändi soittamaa, meidän tämän juhlan häätanssibiisinä oli Maroon 5 : Move like Jagger, joka aikoinaa alotti meirän ihka ensimmäiset keskustelut Priamin kaa.

After partyissä osa Manna kavereita tuli juhlistamaa meirän kaa ja tanssittii Grooven tahtiin koko ilta loppuun saakka.

Kotiin saavuttii yöksi juhlakalujen kanssa. Ei muuta ku hääyötä viettää kotisänkyyn :D.


Nytte kun on päässy kokee molemmat häät : pienet talvihäät ja isot kesähäät. Osaa arvostaa/katsoo molemmissa hyviä/huonoja puolia. Molempien mielestä pikkuhäät on paremmat fiilikseltään, mutta itelläni ranta vei voiton kirkosta :D.. eli kuten sanoin kummassaki hyvää.

Enemmä itellä oli stressiä näistä häistä. Stressi kaikkos rannalla kävellessä, mutta välillä tuli takasi juhlan aikana. Jostain pienistä ,tietyistä asioista.. Muttei kuitenkaa päässy pilaamaa tunnelmaa.

Hauskin kommentti oli yheltä sukulais naiselta: Teirän kuvia kattelles, tajusin et sä taidat olla se joka käy warehousein BodyCombatissa. Sulla on se hikipanta päässä jne. . Myönsin olevani kuvailtu henkilö. Nainen totes : hetki meni ku tajusin.. ku näytät niin eriltä tänää. !!
Niin no salityyli ja oma häätyyli ei ehkä ihan kulje käsi kädessä :DD...