ollakko vai eikö olla...raskaana

Häästressi oli taakse jäänyttä elämää, joten vihdoin sai hengittää- -

Käytii Down Southista useaampaankin kertaan parin vkon sisällä, Ekana näytettii Jennalle ja Jussille hieman ympäristöö. Rantoja, viinitiloja, luolia.. villejä kenguruita. Toisena kertana otettii Priamin kaa pieni HoneyMoon kiertoajelu ,jossa oli kohteena Pemberton metsät, Giant Valley puukävelykierros ja yllärinä Denmarkin rannat. Kolmantena kertana Auntsin pojat soitteli viinitilalla ja Jennan kaa mentii kannustamaa. Minireissu mutta yllättävän virkistävä.

Ensimmäiset huomaukset, kuukautiset alko olla myöhässä viikon ellei toista. Orottelin kuitenki niitte tuloa, mutta ei näkyny. Muitakin oireita oli, jotka huomasin. Sain äitiltä "Äidiksi tulo"- kirjan ja sielä oli merkit raskaudesta -kohta. Samoja oireita löyty, mitä kirjan listassa. Toukokuun ekoina maanantaina, tehtii eka kotitesti. Näytti hieman hämärästi, mutta positiivin puolella oltii. Koko perheen tuumin ihmeteltii tikkua (JennaPriamMinä).

Halusin paremman varmuuden ja hain uuden samana päivänä. Nytte oli selvästi KYLLÄ.

JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!APUAAAAAAAAAAAAAAAAA!!! EHHÄÄÄMMÄÄÄÄÄ TIIÄ VAUVOISTA MITÄÄÄÄÄÄ!!!!!!

Kerroin Georgialle ekana, koska halusin apua mihin mun täytyy mennä ja mitä tehä jne.. Ensinnäki tarkistuttamaa, että oikeesti oon raskaana. Hän oli just viimesillää raskaana, ja ainaki teis mistä puhutaa.

Neuvoja tuli, vielä kolmannen kerra kotitesti ja sitte lääkärille. Se oli jännää, ku lääkäri kyseli multa "millo vikat kk alko" , ja sen perusteella anto lasketun päivän ja missä vaiheessa mennää. Oltii siis 7.vkolla. Verikokeisii mentii myös. Mutta itelle jäi vaa tunne, et mite ne noi helpolla vaa voi sanoo että kyllä, olet raskaana. Ite just siksi sinne halus mennäki ,et saa sen oikeen varmuuden. Mutta niin kai se sitte oli. Oltii raskaana ja ollaa erellee. :D

Ensimmäiset 3kk on se aika, jollo ei kantsi viel nuolasta enne ku tipahtaa. Niin tein. Ei se helppoo ollu!! about 8-9 viikoilla oli pahoinvointia ,kuvotusta ja etomista töissä. pääsääntösesti tuli siinä klo10 aikaa aamusta muutamaksi tunninksi. Ei muuta ku sitruunavettä kittasin ja Jennan kaa vaihdettii katseita :DD.. Ite oksennusta ei kertaakaa tullu, että näinkin helpolla pääsin.

Priam välillä varmisteli, että mite vointi ,tuntuuko et oot vielä raskaana? :D. Ei tainnu sekää haluta nuolasta enne ku tipahtaa. On tainnu odottaa jo kauan aikaa vastaavanlaista tilannetta.

**

Vihdoin ja viimein koitti, että 12vkoo oli täynnä. Ihan muutama vaan tiesi ennen sitä. Suomesta Maiju oli ainut. Halusin saada vastatukee kaverilta ,jolla on jo aikasempaa kokemusta. Mannassa muutama ties "vahingossa" ,kun ostin raskaus-tabletteja jo alkuaikana.

Äiti oli ensimmäisenä kohteena. Soitin hänelle ja Priam avasi keskustelun : Meille tulee vauva (opetin sen sanomaa suomeksi).
Hetken meni ja äiti tajus : JAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!! VOIIIIIIIIIIIIIIIIIIII ETTTÄÄÄÄÄÄ !! IHANAAAA!!!!! IHANA UUTINEN!!!!!!!!!! jne...

Puhelun aikana , joka 5min välein tuli äitin suusta : Mutta oli kyllä nii hyvä uutinen!

Töissä oli huvittavaa, kun lopulta sain julkasta tiedon. Olin aamuvuorossa ja suurin osa työntekijöitä oli kokoontuneena takakeittiössä. Sielä oli just alottanu uus mies mulle. Kävelin keittiöön, ja totesin heille: nytte ku ootte täälä melkee kaikki: Voin kertoo : OON RASKAAAANA!! Ja nostin käret ilmaan ja tuuletin :DD. kaikki alko hymyilee ja onnittelee. Mulle oleva uus työntekijä tuli sanoo: Ja mä oon RIcky. Koominen tilanne. :D

**
Vauva siis on tuloillaa :D.

Niin se aika vaan menöö eteepäi, että minustaki tulee pia äiti!! on se HURJAA!!  Nytte on meneillää 14 viikko. Maha pömpöttää mutta ei sisaisestä elämästä ole vielä tuntua. Kuulemma iha normaalia ettei vielä tunnu missää.

Ultraa menoon sen verra, meillä oli aika varattuna ti 24.6klo14, joka alko olee vikoja paiviä millo kyseinen ultra voiraa tehä. Mentii Priamin kaa yhteistuumin sinne. Mun oli pitäny juoda erellisen 1,5h klo12.30-13 0,75l vettä ja pirätellä siihe asti ku menöö ultraa. Ilmottautuessa ultraa, en ollu ottanu yhtä paperia mukaa ,koska se oli osotettu toiselle yhtiölle. Nooh tietty just sen paperin ois tarvittu.Eikä ne päästäny mua millää ultraa, vaikka lääkärilleki soittivat. Ei kuulemma auttanu ku tulla huomenna uurestaa VIIMEISELLÄ mahollisella päivällä.

Enite mua harmitti se, että Priam ei pääse tulemaa, koska hällä kuitenki on töitä siihe aikaa, näin lyhyellä varauksella. Pissahommassa jouruin oikeestikki kärvistelemää ,ku siinä piti setviä että päästäänkö vai ei. Maha oli nii täynnä ku olla ja voi.
Huomenna uus yritys.

Olin töissä 8-4 (lähin 3.30pm ) ja koko pvän harjoittelin juomista/pirättelemistä :DD.. josse ois vähä helpompaa tällä kertaa.
Pääsin ultraa, ja radiologi sano ekana: En oo ikinä nähny näi täynnä olevaa rakkoa, meeppä vessaa että me nähää jotai muutaki :DD.. MIKÄ HELPOTUS!!

Hetken aikaa alotettua, ovelle koputettii ja Priam tupsahti ovesta. Se pääsiki  tulemaa!! Sielä me katottii silmä kovana vauvelia ja sen vispausliikkeitä joka suuntaa, mihin P totes : ihan ku sinä.
Radiologi sano yhestä kuvasta, että teirän vauva rukoilee, kun oli käret ristissä. Toisessa kuvassa vauva jo joogaili ja seiso päällää :).

Käytii ultrassa vkolla 13 . sillo hetkellisesti tajus että kyllä sielä joku möyrii.


VOiihhh! Oli se ihmeellinen näky.