Hääpotretteja molemmista ;)

TALVIHÄÄT SUOMESSA

KESÄHÄÄT AUSTRALIASSA 

ollakko vai eikö olla...raskaana

Häästressi oli taakse jäänyttä elämää, joten vihdoin sai hengittää- -

Käytii Down Southista useaampaankin kertaan parin vkon sisällä, Ekana näytettii Jennalle ja Jussille hieman ympäristöö. Rantoja, viinitiloja, luolia.. villejä kenguruita. Toisena kertana otettii Priamin kaa pieni HoneyMoon kiertoajelu ,jossa oli kohteena Pemberton metsät, Giant Valley puukävelykierros ja yllärinä Denmarkin rannat. Kolmantena kertana Auntsin pojat soitteli viinitilalla ja Jennan kaa mentii kannustamaa. Minireissu mutta yllättävän virkistävä.

Ensimmäiset huomaukset, kuukautiset alko olla myöhässä viikon ellei toista. Orottelin kuitenki niitte tuloa, mutta ei näkyny. Muitakin oireita oli, jotka huomasin. Sain äitiltä "Äidiksi tulo"- kirjan ja sielä oli merkit raskaudesta -kohta. Samoja oireita löyty, mitä kirjan listassa. Toukokuun ekoina maanantaina, tehtii eka kotitesti. Näytti hieman hämärästi, mutta positiivin puolella oltii. Koko perheen tuumin ihmeteltii tikkua (JennaPriamMinä).

Halusin paremman varmuuden ja hain uuden samana päivänä. Nytte oli selvästi KYLLÄ.

JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!APUAAAAAAAAAAAAAAAAA!!! EHHÄÄÄMMÄÄÄÄÄ TIIÄ VAUVOISTA MITÄÄÄÄÄÄ!!!!!!

Kerroin Georgialle ekana, koska halusin apua mihin mun täytyy mennä ja mitä tehä jne.. Ensinnäki tarkistuttamaa, että oikeesti oon raskaana. Hän oli just viimesillää raskaana, ja ainaki teis mistä puhutaa.

Neuvoja tuli, vielä kolmannen kerra kotitesti ja sitte lääkärille. Se oli jännää, ku lääkäri kyseli multa "millo vikat kk alko" , ja sen perusteella anto lasketun päivän ja missä vaiheessa mennää. Oltii siis 7.vkolla. Verikokeisii mentii myös. Mutta itelle jäi vaa tunne, et mite ne noi helpolla vaa voi sanoo että kyllä, olet raskaana. Ite just siksi sinne halus mennäki ,et saa sen oikeen varmuuden. Mutta niin kai se sitte oli. Oltii raskaana ja ollaa erellee. :D

Ensimmäiset 3kk on se aika, jollo ei kantsi viel nuolasta enne ku tipahtaa. Niin tein. Ei se helppoo ollu!! about 8-9 viikoilla oli pahoinvointia ,kuvotusta ja etomista töissä. pääsääntösesti tuli siinä klo10 aikaa aamusta muutamaksi tunninksi. Ei muuta ku sitruunavettä kittasin ja Jennan kaa vaihdettii katseita :DD.. Ite oksennusta ei kertaakaa tullu, että näinkin helpolla pääsin.

Priam välillä varmisteli, että mite vointi ,tuntuuko et oot vielä raskaana? :D. Ei tainnu sekää haluta nuolasta enne ku tipahtaa. On tainnu odottaa jo kauan aikaa vastaavanlaista tilannetta.

**

Vihdoin ja viimein koitti, että 12vkoo oli täynnä. Ihan muutama vaan tiesi ennen sitä. Suomesta Maiju oli ainut. Halusin saada vastatukee kaverilta ,jolla on jo aikasempaa kokemusta. Mannassa muutama ties "vahingossa" ,kun ostin raskaus-tabletteja jo alkuaikana.

Äiti oli ensimmäisenä kohteena. Soitin hänelle ja Priam avasi keskustelun : Meille tulee vauva (opetin sen sanomaa suomeksi).
Hetken meni ja äiti tajus : JAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!! VOIIIIIIIIIIIIIIIIIIII ETTTÄÄÄÄÄÄ !! IHANAAAA!!!!! IHANA UUTINEN!!!!!!!!!! jne...

Puhelun aikana , joka 5min välein tuli äitin suusta : Mutta oli kyllä nii hyvä uutinen!

Töissä oli huvittavaa, kun lopulta sain julkasta tiedon. Olin aamuvuorossa ja suurin osa työntekijöitä oli kokoontuneena takakeittiössä. Sielä oli just alottanu uus mies mulle. Kävelin keittiöön, ja totesin heille: nytte ku ootte täälä melkee kaikki: Voin kertoo : OON RASKAAAANA!! Ja nostin käret ilmaan ja tuuletin :DD. kaikki alko hymyilee ja onnittelee. Mulle oleva uus työntekijä tuli sanoo: Ja mä oon RIcky. Koominen tilanne. :D

**
Vauva siis on tuloillaa :D.

Niin se aika vaan menöö eteepäi, että minustaki tulee pia äiti!! on se HURJAA!!  Nytte on meneillää 14 viikko. Maha pömpöttää mutta ei sisaisestä elämästä ole vielä tuntua. Kuulemma iha normaalia ettei vielä tunnu missää.

Ultraa menoon sen verra, meillä oli aika varattuna ti 24.6klo14, joka alko olee vikoja paiviä millo kyseinen ultra voiraa tehä. Mentii Priamin kaa yhteistuumin sinne. Mun oli pitäny juoda erellisen 1,5h klo12.30-13 0,75l vettä ja pirätellä siihe asti ku menöö ultraa. Ilmottautuessa ultraa, en ollu ottanu yhtä paperia mukaa ,koska se oli osotettu toiselle yhtiölle. Nooh tietty just sen paperin ois tarvittu.Eikä ne päästäny mua millää ultraa, vaikka lääkärilleki soittivat. Ei kuulemma auttanu ku tulla huomenna uurestaa VIIMEISELLÄ mahollisella päivällä.

Enite mua harmitti se, että Priam ei pääse tulemaa, koska hällä kuitenki on töitä siihe aikaa, näin lyhyellä varauksella. Pissahommassa jouruin oikeestikki kärvistelemää ,ku siinä piti setviä että päästäänkö vai ei. Maha oli nii täynnä ku olla ja voi.
Huomenna uus yritys.

Olin töissä 8-4 (lähin 3.30pm ) ja koko pvän harjoittelin juomista/pirättelemistä :DD.. josse ois vähä helpompaa tällä kertaa.
Pääsin ultraa, ja radiologi sano ekana: En oo ikinä nähny näi täynnä olevaa rakkoa, meeppä vessaa että me nähää jotai muutaki :DD.. MIKÄ HELPOTUS!!

Hetken aikaa alotettua, ovelle koputettii ja Priam tupsahti ovesta. Se pääsiki  tulemaa!! Sielä me katottii silmä kovana vauvelia ja sen vispausliikkeitä joka suuntaa, mihin P totes : ihan ku sinä.
Radiologi sano yhestä kuvasta, että teirän vauva rukoilee, kun oli käret ristissä. Toisessa kuvassa vauva jo joogaili ja seiso päällää :).

Käytii ultrassa vkolla 13 . sillo hetkellisesti tajus että kyllä sielä joku möyrii.


VOiihhh! Oli se ihmeellinen näky.

Kallis arvoisia vieraita

Yksi häästressiin liittyvä oli suomi-ihmisten lentolippujen sumpliminen. Hääpäivää jouduttii muuttaa muutamaankin otteeseen ,että kaikki tai ainaki mahdollisimman moni pääsis juhlapaikalle.

Ekana oli saapumassa perhettäni: sisko Heli sekä äiti ja isä. Äiti ja isä oli tuumannu, et nythän niillä on hyvä syy tulla Ausseihin kun Heli on niitten mukana. Osaa mennä oikein kentällä ja osaa kielen. No niinne lähti matkaan.

Äiti ei ollu ikinä lentäny ja isäkin vaan kerran 40v sitte, joten oliha se aika nähä hieman maailmaa :).

He saapuivat sunnuntaina 23.3 klo6 aamulla. Ite en tajunnu,et nehä saa kaikki erityiskohtelut isän pyörätuolilla tulon takia, ja laskeskelin et vahintaa 20min-puol h kaikilla kestaa ku tuloo ausseihin.

No sielähä ne oli ollu jo pihalla 6.05 oottelemassa. Ei muuta ku ihmiset mun autoo ja kamat priamin autoo ja kohti kotia.
Matkalla kaikki oli jo niin ihmeellistä jota en ite ollu ees pannu merkille. Hassua. !! maailmanmatkaajat olivat liikkeellä ;)

ite menin sunnuntaina viel toihin ja muut jatko nukkumista kotona. Heraamisen jälkee Priam oli kuljetellu niitä eripaikkoihin ja näytelly maisemia. Äiti tuumas mulle sen jälkee että : En ihmettele yhtää, et viihdyt täälä.

Ekana iltana meilla oli meno Jerry-isän työ illalliselle. Oli siis appivanhempien tapaaminen :DD. Jerry oli kokkaillu taas hyvät sapuskat valmiiksi. Ilta meni rattoisasti.

Meillä oli aika mennä Farmille ma-ti yöksi. Vanda ja John oli meitä vastassa kera woofalasiten. Siela oli tauluun kirjoitettu TERVETULOA- monella erikielellä, ja suomeksi löytyi ekana!

Porukat pitivat farmi ajasta todella: kierrettii farmi ympäri Kubotan kyydilla, niinku se pitaaki tehä. Syotettii lehmiä ja rukoiltii yhessä tulevaisuutta.

Äitillä ja Vandalla ois ollu varmaa paljo juteltavaa keskenää jos vaa ois ollu yhteinen kieli.

**
Viikko sinänsä meni häävalmisteluissa ,pikku pussukoita tehden, kaikkien viimesten asioitten löytämistä ja yhteentuomista. Onneksi vieraat osas viihdyttää itteensä koska tuntu etten ollu parasta seuraa niille. Reima onnellisesti nukku päivät ja äiti ja heli shoppaili jalat väsyneenä pvästä toisee.

Jenna tuli kuvioon pe aamu yöllä. Hän aloitti vuorostaan working & holiday -visan. Pe ja la meni itelläni viel täysin hääjutuissa. Jenna toteski et vaikutat aika stressaantuneelta. Sanoin että Joo, myönnän.

Lupasin häitte jälkee olla parempaa seuraa, sekä olla oikee turisti opas.
Ja näin tehtii.

**

Käytii Koala Parkissa koko porukan voimin. Ostettii helin kaa äitille lipuke yllärinä, että saa pitää koalaa sylissä. Tästähän se tykkäs ja kovasti <3.
Käytii Kings parkissa kattelee maisemia, Harbour townissa shoppailemassa.. Laitettii ne isän matkaan Cervantekseen kattoo Pinnacleseja. jajja .. sitte tuliki jo Jussi kuvioon muutamaksi päiväksi.

Jussi piti jo majoittaa kaverille Lauran työ, koska ei ollu enää sijaa majatalossa.

Käytii Cottesloe rannalla, shoppailemassa, San Churrossa kahvittelemassa, lauantaina viimeisellä lounaalla isän tykönä, Perthissä aika pikaseen lautalla joen yli. ..Syomässä illallinen koko porukalla Fremantlessa. La iltana käytii viel nuorisoporukalla Priamin keikalla ja su aamuna olikin taas matka kohti lentokenttää ja sanoo heipat kotiväelle!

Hienoa oli saada kotijoukot kyläilemään. Vaikka itestä tuntuki etten kaikkei parasta seuraa ollu (ainakaa enne häitä). Mutta hienoa että he silti viihtyivät ja olivat oikein onnessaan matkaamisestaan. Nyt on paljon kerrottavaa kotopuolessa vuosiksi ;) -..

Äiti kuulosti nii innostuneelta matkaamisesta, että hyvinki voin nähä hänet viel reissujen päällä. hehe. Siitä se lähtöö.

**

Me jäljelle jääneet :Minä, Priam, Jussi ja Jenna lähettii katsastaa Down South nopsaa. Mannan aamupalan jälkeen lähettii liikkeelle. Busseltonia, Dunsborough, Margaret River... Käytii tsekkaas 2km pitkä laituri, rantaa, auringonlaskua , villi kenguruita, luolaa, viinitilaa.. Yö vietettii kaveriemme Camillen ja Jimin tykönä Dunsboroughissa.

Minireissun jälkee Jussi jatko matkaansa itäpuolelle ja me alettii lopulta elää normaalia elämää :DD.

Aussi vuoro häille. 30.03.2014

Aika oli juhlia suuria kesähäitä Australian maalla.


Aamu alko klo8 kampaajalla Freossa. Meirän kuvaaja Nicole tuli jo sinne paikalle. Meikkaaja tuli myös, eli saatii molemmat tukat ja naamat kuntoon Georgian kanssa. Sää oli hieman epävakaa, ja sataa tirautteli aamusta. Hieman oli jännitys kauhistus ilmassa, mitäpä jos se sataaki kaatamalla ja meillä on luvassa seremonia rannalla. NOOOUUU!!

Toinen stressin aihe oli itse sulho, joka oli totuttuun tapaan myöhässä omasta kampaus ajastaan puolisen tuntia. Mulla alko tulee jo harmaita hiuksia. Sain siis kokee senkin ,kuinka morsian joutuu stressin alle :DD:. (tosin ei ollut naurun asia sillä hetkellä). Nicole ja Georgia yritti lepytellä että kyllä se sieltä tulee.

Meillä oli kuski tulossa klo10 meirän pihaan ja klo oli jo kymmenen. Mä lähin kotia päin, jollo matkalla näin hääauton ja Priamin sen kyyrissä menossa parturille.

Stacey ja Samantha oli tullu tuomaa kukkia meille ja mä hyppäsin niitte kyyrillä takasi kampaajalle, kulkien täynnä olevan Freo marketin läpi häätamineissa. Naiset matkat samalla koristelee rantaa. Samalla tirutteli vettä. ÄÄÄÄÄ!!!

Nooohh... ei muuta ku kaikki vihdoin ja viimein hääauton kyytiin : Priam, Nicole ,minä ja kuski Damian. Lähettii ottaa potrettikuvauskia.

Kun saavuttii Point Walter- kuvauspaikalle (joen ranta, missä sandbank ja puistoa).. Taivas selkeni täysin!!! Ihanaaa!! rukouksiini vastattiin <3.
Saatiin otettua kuvia monesta erikohdasta, vaikka hieman kiire aikataulu oliki.

Saavuttii rannalle kuvauksien jälkee. Priam meni kohentaa kitaraansa ja asettelee ittensä paikoillee. Hääbiisinä meillä oli yksi priamin albumiasiakkaan biisi heidän esityksenä. Selina : Is this love natural?

Ite piileskelin puskien takana, ja kun kurkkasin rannalle : AIVAN IHANAN NÄKÖNEN!! en oisi voinu parempaa toivoo. Olin tehny hyvän valinannan ottamalla Staceyn ja Samin sommittelijoiksi. TÄYRELLINEN. (naiset oli JUST saanu kaiken valmiiksi klo12) . Sää oli siinä mieles täyren oma myös, koska aamusta ei ollu hyvä rantasää.Joten ei ollu uimareita/arskan palvojioita liikentees. Saatiin siis koko ranta itellemme ;).

Hassu tunne tuli itelle sielä orotelles, ku näin muutaman ohikulkijan pysähtyvän sinne myös kattomaa häätouhua. Iteki teen samaa, jos nään joittenki häitte alkavan. Samalla tuli tune ,et ompa hyvä, nuo tuol vaa seuraa meirä häitä :DD.

Oroteltii siel lähtölaukausta kaasoni Georgian ja kukkaistytön Scarletin kanssa. JÄNNITTÄVÄÄ!!
Siitä se lähti . Priam ja Selina aloitti laulunsa, tytöt meni eka erellä. minä hetken päästä perässä. Kaikki murheet häipy tiehensä ,ku kävelin kohti rantaholvia. Alussa hieman itketti, mutta nopeesti sain kerättyä itteni. Paljon oli porukkaa tullu rannalle.

Laulu ja soitto kantautu ihanasti. "Alttarille " tultua, jäin jammailemaan musiikin mukana, kun taidettii olla hieman nopeita kävelijöitä. Hahah.
Mehän oltii jo naimisissa Australian lainkin mukaan, joten seremonia oli enemmänkin siunaus meille. Pastorina toimi molempien tuntema John. Tapasin hänet vaimonsa kanssa aikoinaa ennen jo Priamia Chidlowssa. Sekä priam on tuntenut heidät myös tovin.

Tilaisuus meni ihanasti. Uskon, että se näytti kovasti meiltä. <3

Onnittelujono alkoi heti sen jälkeen, oli huvittavaa kun en yli puoliakaa tuntenu (isän sukulaisia /kavereita). Kaikki esitteli ittensä samalla ja kiittelin kovasti kehuista :D. .. Niinkuin pitääki.

Aika oli jatkaa matkaa kohti juhlapaikkaa Fremantle Sailing Club:ille. Sanottii heipat ja kiitokset autokuskille Damianille ja ei muuta ku juhlimaa :DD

Meillä oli sielä juhlaruoka katettuna merenelävillä. Musiikki soi ja kaikilla oli hauskaa.
Muutama puhe meillä oli ohjelmassa ; Kaaso ja Bestman, Jerry- isä kertoili vaan vitsejä ja myöhemmi molemmat meistä sanottii kiitokset ja pari sanaa.

Musiikkina meillä oli Kroatian musiikkia sekä vastapainona Ukuleidit,jotka ensiesiintymisellään lumos juhlakansan. <3 Diasarja elämiemme varrelta koottii ereltävä iltana Jennan kaa, josta yleisö tykkäs kovasti. Loppujuhlaa alko Groove bändi soittamaa, meidän tämän juhlan häätanssibiisinä oli Maroon 5 : Move like Jagger, joka aikoinaa alotti meirän ihka ensimmäiset keskustelut Priamin kaa.

After partyissä osa Manna kavereita tuli juhlistamaa meirän kaa ja tanssittii Grooven tahtiin koko ilta loppuun saakka.

Kotiin saavuttii yöksi juhlakalujen kanssa. Ei muuta ku hääyötä viettää kotisänkyyn :D.


Nytte kun on päässy kokee molemmat häät : pienet talvihäät ja isot kesähäät. Osaa arvostaa/katsoo molemmissa hyviä/huonoja puolia. Molempien mielestä pikkuhäät on paremmat fiilikseltään, mutta itelläni ranta vei voiton kirkosta :D.. eli kuten sanoin kummassaki hyvää.

Enemmä itellä oli stressiä näistä häistä. Stressi kaikkos rannalla kävellessä, mutta välillä tuli takasi juhlan aikana. Jostain pienistä ,tietyistä asioista.. Muttei kuitenkaa päässy pilaamaa tunnelmaa.

Hauskin kommentti oli yheltä sukulais naiselta: Teirän kuvia kattelles, tajusin et sä taidat olla se joka käy warehousein BodyCombatissa. Sulla on se hikipanta päässä jne. . Myönsin olevani kuvailtu henkilö. Nainen totes : hetki meni ku tajusin.. ku näytät niin eriltä tänää. !!
Niin no salityyli ja oma häätyyli ei ehkä ihan kulje käsi kädessä :DD...

jälkijälki junassa.. HoneyMoonista Suomen hyvästit.

Heti häitten jälkee lähetti ajelee kohti Lappia. Ennemmi kuitenki kerettii viel nauttii hääsviitin antimista: Palju ulkona lumisateessa <3.

Otettii vuokra-auto alle ja lähettii pärräilee.Ekana etappina oli Oulu ,kaverillani Annulla ja Matilla. Ei tarvinnu heti ajaa täyttäpäätä Lappii saakka, oli hyvä pysähtyä. Saimme heiltä myös selvitymis juttuja matkalle kuten sukset ja Priamille kunnon pakkaskengat..oltii luvattu vaan -30.

Matka jatku kohti pohjosta. Ekana virallisena loma yönä meillä oli varattuna yöpaikka Snow Villagesta Vainion kylästä. Hui!! jotain taysin erilaista jopa mulleki ,vaik suomalainen oon. Sen oon itseasias huomannu viimesinä suomi kertoina kun priam ollu mukana, et näkee iteki paljo uusia paikkoja ja saa olla ns. turstina kotomaassa ;) .

Lumihotelli oli mahtavan erilainen kokemus, vietimme yhden yön siellä. Itellläi ei ollu mitn vaikeutta nukkua, priam aamulla totes et oli ollu liian kylmä sille ja mä olin ollu liian kaukana (miellä oli omat makuupussit)..voi toista <3. Molempien lempparijuttu oli ravintolassa syominen tays ulkovarusteet päällä.

Meillä oli loppulomaksi varattuna mökki Äkäslompolosta. Voi että ku oli ihanaa mökkiaikaa. Kuha vaa oltii. Pirettii takassa tulta, saunottii, syötii hyvin.. Sain miehen jopa hyppäämää lumihankeenki alasti :DD. Kyllä siitä viel suomalainen tulee.
Olin aiemmin sanonu et pitäs mennä avantoon ja kuvaillu sita priamille. Priam totes siihen : mähän kävin jo kesällä (käytii uimas järvessä, se tais olla jo tarpeeksi extreemea toiselle)..

Käytii muutamilla turistireissuilla : Husky ajelulla sekä metsästää revontulia moottorikelkalla. Meirän suruksi ei näkyny, ku oli nii pilvistä :(.. Käytii Ite ylläksen huipulla hissillä ja lumikenkäilees yks tunturi ylös ja alas.
Tätä eloa ois voinu jatkaa kauemminki.

Matka jatku takasi Rovaneimen kautta Ouluun. Käytii morjestaas joulupukkia ja se puhu meille Aussislangia :DD. Takas Annun ja Matin hoiviin mista la aamulla jatku ajo kohti Jklää.

HoneyMoon oli virallisesti ohi. Meillä oli tierossa 90v synttärikemut Muuramessa: Heli, Tapani ja Emma yhdistivät voimansa yhteen ja juhlittii kaikkien 30v synttäreitä yhellä kertaa. Siitä siis 90v.
Käytii nappaa Maria kyytii "kotoo" ja lähettii siitä istumalta melkee samantie matkaa. Itelläni nyt ei ollu kaikkei suurin juhlaolo pitkän ajomatkan takia jo, mutta ku osas asennoitua siihen mitä iltaman tuli, selvittii.

Siel oli kaikkien kolmen kavereita Jklän seutumilta. Mulleki muutamia vanhoja tuttuja naamoja. Priam nyt oli uusi melkee kaikkien silmille, tais muutenki olla "pienimuotoinen nähtävyys" . Nyt kaikki sai kasvot sille, mistä ovat kuulleet iät ja ajat. Enivei... ihan hauskaa porukkaa oli, helin tyttökaverit piiritti mut het melkee. Tuli kysymystä kysymyksen perään.

Priamki sai uusia tuttavuuksia. Muutamat oli uskaliaita, ja meni rohkeesti juttelee. Varsinkin yks Toni. He olivat innoissaa ku sai puhuu "akateemisia " juttujaan. Hyvää vaihtelua Priamilleki, ettei tartte pelkästää kuunnella mun tyhymiä vitsejä.

Ilta meni rattosasti. Päätettii lähtee viel katsastaa Bran yöelämä näin 2v jälkeen. Maria, Priam ja minä. Riikka tuli meirän seuraa myöhemmi.

Ovella oli jo tuttu naama. Olivat työkamujen kaa keskenää tuumanneet et kuka Heini, kun on nii outo sukunimi :D. - Mutta minäpä se olin. Kaikki tiskityön tekijät oli samoja naamoja, jokka aikoinaa oli munki kaa töissä. Oli mukavaa nähä heidät ja jammailla taasen Brassa :) . Hyvin oon suhteeni hoitanu, ku viel 2v jälkeenki hyvin toimi alet sun muut ;).

Käytii tanssahtelees Marian ja Priamin kaa Beachin rytmeissä. Priam oli otettu, ku Bra oliki "kunnon yökerho" eikä vaan pieni pubi. Vanhuus alko iskee, ja väsy tuli 3 tienoilla. Meirät oltii hääretty Minnalle yökylää, ku Helin majapaikka oli täynnä synttärijuhlijoita.
Hyvin nukutti, ku pötkölleen vaan pääsi.

Sunnuntai

Tekemistä riitti tavaroitten ja vaatteitten järjestelyissä. Oli ihanaa että Mariaki oli tullu viettää viimestä vkoloppua Jklää, nii sai sitäki viel nähä. Halusin viel nähä Maijun, jonka kaa tehtii treffit keskustaan. Enne treffejä, palautin meirän reissuauton vuokraamolle.
Pvä meni Maijun kaa kahvitelle ja jutelle. Aika riensi siivillä. Ihana naisten hetki. Tierä taas koska sitä seuraavaksi nähää.
Illalla mentii sukuporukalla kirkkoon, josta tulkki Tommi nappas Priamin hoiviinsa ja tulkkas sille kaikki saarnat.

Aika oli sanoo Jyvaskylalle heipat taas vahaksi aikaa.. Hypattii junaan kohti Alavutta, ja Jenna aussikaverinsa kaa tuli sanoo heipat seka Heli ja Maria. Voooiiihhhh!! ;,(

Viimene, tainno toiseksi viimene etappi eressä. Jyväskylä on nyt jätettynä taakse taas hetkeksi. Kohti äitin ja isän valtakuntaa. Tavaraa on enemmä kun laki sallis. Mun onneksi Malaysian Airlines oli nostanu just sopivasti kilomääriä vuoren vaihtees. Viel joulukuus oli 23kg normi matkaajilla, nytte on 30kg. JEIJ! silti hieman syrän sykähtää, ku vaa`lle astutaan. Se on aina yhtä pelottavaa.

Vielä muutamat sukulaisvierailut alle Alavudella ja yhteiseloo oloo vanhempien kaa.
Viimesenä yönä vietettii Heikin ja Seenan tykönä Lahdessa katsastaen niitte talo, missä vaiheessa se on viime kesältä. Valmiimmalta näytti. Kyllä. Heikki heitti meirät linkka-asemalle josta matka kohti lentokenttää.. aika lähtee miinuksista plussan puolelle.

Australia ja kesä orotti kulman takana.

Meirän Kana Rouvat

Sitte nää meirän kanaset

Mähän oon kauan jo haaveillu kanasta, välillä tosissaa, välil vähemmä. Aikoinaa kävin kattoo kanankoppeja, mutta hinta oli mielestäni päätähuimaava joten päätin jättää vielä.
Ausseihin palattua, kaverini Lily kysy haluaisinko adoptoida yhen kanan? Suostuin, mut eipä mulla ollu mitn sille.

Kana, Susanne , oli alunperin meirän työkaverin Jarredin kana. Sen muut kanat oli alannu sitä kiusaamaa, jopa nii että nokkivat raukan pään kaljuksi. Jarred oli vieny sen Lilylle, jolla on muitaki kanoja. Eka yö oli ollu ok uusien kaa, mutta sitte alko taas kiusaaminen. Lopulta Lily otti Susannen kämppiksekseen ja asuivat samankaton alla pari päivää.

Lähettii Lilyn kaa ettimää tien varsille jätettyjä roinaa, josko sieltä ois sopivaa kanankoppia tarjolla. Löytyhä sieltä ,sekä aidaksi sopivaa että "entises elämäs ollu"  linnun häkki.
Seuraavana pvänä Jarred tuli hakee häkin mun kaa ,koska sillä on sen verra iso auto, johon se mahtu. Käytii myös nappaas Susanne matkaa Lilyltä, eiku rakentamaa uutta kotia.
Mua huvitti ,ku aikoinaa halusin aina kaljun miehen. En saanu kaljua miestä, mutta sain kaljun kanan :DD.

Ekan viikon Susanne eleli itekseen tutkiskelle maita ja mantuja. Yleensä aina klo 6pm tienoilla ,se teki katoamis temppuja häkistä. Ekan kerra tuli etittyä kauemminki, mut lopulta kun sen löysi vajan takaa. Sieltä se löyty kaikkina muina kertoina kans.

Aika oli siis napsasta silta siipisulat lyhyemmäksi.

Työkaverini Kat oli hakemas itellee kanoja, ja kysyivät halutaanko me. Mietin eka, et mitä jos seki kiusaa Susannee, mutta seura vois tehä hyvää. Ei muuta ku uusi kana kehiin.
Se oli jännä seurata, kuinka ne toimi. Muutamat kanatappelut saivat aikaa, mut aika lepposilta ne vaikutti oleva. Tällä kertaa Susanne oli se kiusanhenki. Hassu, ku se on puolet pienempi ku toinen kana.

Tästä meille tuliki nimet, Susanne ja Iso Kana.

Paljon ne on tuonut iloa ja munia.

Yleisön painostuksesta jouduttii keksii uus nimi, ku Iso Kana ei kuulemma oo nimi . Nimeksi tuli Martta :D

Mutta hienoo on ollu olla pikku farmin omistaja :D. Kanoista on enemmä seuraa ku osasin kuvitella, niitä saa silittääki, josta en ollu ennemmi osannu ees aatella. Niillä löytyy myös täysin omat perssonat!

Eipä kovin paljo oo rahaakaa tarvinnu, eka kana ja koppi tuli ilmaseksi. Toinen kana makso 19dollaria. Tosin halusin paremman kodon heille ja netistä ostettuna makso postikuluinenn 260d. Nytto kanasilla hieno koti, jonka yhteistuumin rakennettii Priamin kaa :) .

elämää suomen jälkeen

Onnii paljo juttuja jokka ois pitäny jo keretä kertoo teille. Jotenki aika ei meinaa vaa riittää, ja sillo jos ois aikaa, tuntuu ettei oo oikeenlaista mieltä.

Viikko kesti siinäki et pääsin asettuu tänne-

Oltii la klo 15 ausseissa 25. tammikuuta. Koko matka meni melko hyvin, ylipainoineen ja ylimääräsineen kasseineen. Paljon rukoiltujen lentosiirtojen kanssa, "ei enää koskaa näi paljo tavaraa" - lupauksien kanssa, kahdella passilla matkustaen, toisessa uusi nimi kimalsi, vanhalla passilla oli vielä voimassa oleva viisumi.  Priamin isä oli meitä vastassa kentällä.

Lämmin kesätuuli oli myös vastassa +38c. Muutamia vaatteita tuli jo jätettyä matkan varrella. Aika oli karsia kamaa.

Käytii Priamin isän tykönä lounaalla ja hetken hengähtääs, enne ku tultii kotia. Täälä taas! Darling streetillä :D.
Itelläni oli koti-ilta tierossa, Priam hyppäs suoraa takas arkeen ja sillä oli keikka illalla Grooven kanssa.

No emminäkää iha laakereillani (enää) makaillu. Vaan seuraavana päivänä sunnuntaina oli hyppäys Mannan maailmaan takasi. On mulla ihania työkavereita. Kun pääsin töihin, oli mua auringonkukka kimppu oottaas ja liitutaulu-standillä luki " HAPPY HEINI DAY " .  Täälä nimittäi oli Australia päivä samana päivänä, jota varmasti muissa paikoissa juhlitii, meillä oli omat bileet ;).

Aikoinaa ku varailtii lentolippuja, otin huomioon että päästään näkee AussiPvän ilotulitukset, jokka on joka vuos mahtavat. Töitte jälkee lähettii Priamin isälle, ja sitä kautta sen kavereille, jokka asuu iha Swan riverin äärellä aitiopaikoilla ilotulituksille. Mukavaa porukkaa koko perhe ja kaikki onnitteli meitä naimisii menon ansiosta.

Ilotulitukset oli ihanat !! ne kestää lähelle 30min ja samaan aikaan omalta perth radiokanavalta tuloo musiikkiia ilotulituksien teemaan sopiviaa.
Oli ihana ilta, tanssahdellen tulituksien alla ja kuunnellen musaa.

**
Australia päivä

Lähettii pienehköllä Manna porukalla Penguin saarelle. Jarredilla oli pienimuotoinen vene käytössä, joten päästii helposti mantereelta saarelle. Tosin saarihan ei oo ku 5min päästä rannasta, johon myös johtaa sandbank. Sitä pitkin pystyy kävelee, kun on laskuvesi.

Päivä meni makoillen auringossa, nähden pieni pingviini luonnossa. Kaikki piti musta huolen, etten polta itteeni. Lopulta mä olin se joka ei palanu nii ku kaikki muut!! Seuraavan päivänä Maisonkaa ei pystyny tulee töihin, ku oli nii palanu. Huh!


Me ollaa vaihdettu HeiniPriam päivä maanantaille ,ja tänää oli aika deittien. Ollaa kaua mietitty jos menis joku kerta kanootoimaan. Tänää oli se aika. Mentii About Bike Hire- vuokraamon kautta, jokka vuokraa myös kanootteja/kajaatteja, Swan riverille kajakoimaan.
Mikä on kajakin ja kanootin ero? en oo iha varma oonko oikees, mut airot on erilaiset. Kanootis on vaan yhes  pääs oleva lapa, kun taas kajakis molemmis päis.

Hyvin ollaa pystytty pitaa paivasta kii, joka teköö hyvää ,kun saa viettää aikaa yhessä. Pvillä yritetää tehä jotai erityista normiarjesta poikkeevaa. Ollaa kayty esim.  minigolfaamas, kävelees, leffassa. Yhtena päivänä vein Priamin luistelemaan. Hieman tais poikaa pelottaa :DD..

Ekan kierroksen jalkeen totesin sille ,et seuraavalla kierroksella voiraa aloittaa kayttaa jalkoja jo :DD. Nimittai mies hinas itteensa yhen karen avulla aidasta pitaen kii.
Vietettii me siel melki 2h ,et huomattavasti Priamki kehitty :).

Yks ns. joka maanantain viihde on alannu myös. Vihdoin ja viimein saatiin ittemme Swing Dance kurssille. On kylla kivaa, Priamki tykkää..en vaa minä. Tunnin verran siella tanssahdellaan , siel on yleensa n. 6paria , ja tunnilla kierrätetään pareja kokoajan ,eli kokee eritasosia tanssijoita :).

Hienoa omistaa oma harrastus!