Älytön Kirkko !! :D ja kalteva torni :D

FLORENCE

Saavuttii Florencee 7.30pm. Oli aika olla ihan vaan kaksin :). Olin kattonu google.mapista miten pääsee hotellille. Matkaa ei pitäisi olla paljoa (about 1km) ja kaiken järjen mukaa melko suora tie. Siinä yhessä kohtaa kartalla oli iso aukio, jossa luki museo. Tein mielikuvaharjotelmaa, jotta päästäis verkkaammin perille, ja kuvittelin siinä olevan puistoaukiota ja jonkin sortin "areena" museorakennuksena.

Astuttii junasta ulos, ja lähettii kohti hotellia. Tiet meni ihan keskustan halki, ei kuvitelma iha menny paikkansa. Siinä varrella näky hyviä shoppailupaikkoja ,jokka pistin merkille. Päätin et eres kerran meen shoppailee tämän reissun aikana. Nooh.. alettii saapumaan "puistoaukiota museolla" mielessäni ja ei ihan menny siinäkää mielikuva nappii. Suoraa silmien eessä töröttää jumalaton siis oikeesti JU-MA-LA-TON Kirkkorakennus ,joka oli ooppera museo.!!! Huuleni oli nii pyöreenä ku olla ja voi. Ei tommosta voi olla ees olemas. En tiiä mikä siinä nii heilautti Heini tytön pään pyörälle. Ehkä se oli se mielikuvitelma, jota olin päntänny mielessäni: "Nonni ,ja jos tälle puistoaukiolle päästää, ollaa jo voiton puolella". Ei ollu puistoa ei, vaan ällimäisen suuri kirkko.

Ja matka jatku :D...

Päästii hotellille aikasta helpolla. Priam raukka joutunu kantamaa kaikki kamppeet ,kun "raskaana oleva ei saa nostella " - lausetta sukulaiset hokenu täälä sille mantraksi. Hotellin respahlö oli oikein mukavan oloinen mies. Kerto miten toimitaan, mitä mistäki tapahtuu jne.. Hotellihuoneki näytti lupaavan romanttiselta. Molemmat halus lähtee ulos syömään ja ihastelemaan uutta ympäristöä.
Mentiinkin syömään museo-kirkon vierelle ja heitin huulta Priamille : istu sä sille kirkon puolelle, ja mä kirkkoo vastapäätä nii molemmat saa tuijottaa jotain kaunista.

**

Ti oli aika olla turisti. En ollu vartavasten tehny mitää etsintöjä Florencesta, mitä siel pitäs nähä ja minne mennä. Aattelin et annetaa lomarauha molemmille, ja mennää sinne minne jalat vie. Saatii me muutama kartta kätee respamiehelta ja kuulin kaveriltani Staceylta : Käy ottaa David patsaasta kuva. Googleteltii muutamaa otteesee, missä se vois olla. Yks löyty museosta, yks kukkulan päältä. Ei niin - museoihmisenä, valittiin ulkoilma ja kukkula. Ei haluttu iha kauheesti kävellä täälä, koska Rooman kilometrit paino viel jaloissa.

Löydettii kukkula ja David. Tosin aurinko paisto täysin Davidin yläpuolella, ei tullu parhaimpaa kuvaa siitä. Se on jännä huomata, että kaikesta ne osaa kans ottaa rahat. Ostettii jätskit kahvilan ulkona olevasta jätskikärrystä, ja mentii niitte terassille istuu, jossa ei ollu ketää. Jädemyyjä sano että sinne on vielä erikseen oma hinta. Hei HALOOO!!

noh.. ja vessoista tietty piti maksaa. Okei ,kylhä suomessaki niistä maksetaa. Mutta täälä jotenkin sen huomaa, miten ne yrittää kaikesta vetää rahat pois.
Esim. ku oltii tulossa juna-asemalla, ja hyppäämäs junaa. Yks tyttö mukamas hyvää hyvyyttään autto Priamia nostaa laukun junaa. Sit aattelinki et mikse nyt viel siinä hengaa, ku mentii istuu. Sitse mukamas, ohjas meirät istumaan vaikka siinä oli suoraa kaks vapaata penkkiä. Istuttii, ja se oli siinä käsi pitkällä : Eikö mulle kuulu antaa mitään, autoinhan teitä laukun kanssa ja löytää istumapaikat. Annoin euron. Se oli :eikö enempää. Ainaki 2e. Annoin 2e ja jostain syystä kuvittelin et se antaa 1e takasi. Turhaa. Otti jalkansa alle nii lujaa ku olla ja voi. Kyllä tuohtututti. !!

No joo ja back to the basic.

Päätettii Davidiltä lähtee kävelee vähä matkaa. Yleensä meirän kuuluisa "vähä matkaa" taittuu 2-3h.. En ollu kovin innoissani aluksi, varsinkaan kun meirän pienen pieni kartta loppu kesken. Kysyttii tietä kaupunkii ja he sanoivat joo tuol matkan pääs tuloo tie, mut siitä on viel 2-3km kaupunkii, sanoivat kuitenkin olevan mukavaa kävelyä. En hyppiny ilosta. Priam suostutteli mut lopulta kävelemään siihen suuntaa. Ja hyvä niin. Oli se lopulta mukava kävelyreitti ,suloisien rakennuksien ympäröimänä.. Ja päästiin kun päästiin sykkeeseen.

Syömingit alle , ja löyrettii viereiseltä aukiolta toinen David patsas. Tällä kertaa siel oli joku hallituksen meno meneillää, ei päästy lähelle Davidiä kuvaamaan. Kyllä nyt Davidin kuvaaminen on  hankala tehä. Priam ei voinu kovin hyvin, flunssa alko puskee päälle. Vietii mies nukkumaa hotelille ja minä lähin vihdoin shoppailemaa ;D.

Monen monta kauppaa menin läpi. Tosin mieles pyörii, mitä ja minkä kokoista voin ostaa, koska kuinka isoksi tässä vielä muutun. Lähti siel muutama vaate mukaan, hieman maha ja rintatilalla varustettuna :D.

Illallistamaa mentii meirä lähiravintolaa. Näytti tosi kodikkaalle ja italialaiselle. Heillä oli kaiken näköistä ilmaista tarjottavaa. Hieman epäilytti, onko torellaki ilmasia, mutta olivat.



 PISA

Aamulla oli junamatka Florencesta eressä kohti Pisaa. Aikaa meillä oli siel 5h verran ,pääpointtina ,kuha nähää kaatuva torni. Jätettii kamat säilytykseen ja karttataulun mukaa lähettii menee suoraa tietä eteepäi, mistä kaikki kiinnostava pitäs löytyy. Erellä meni naiskolmikko, jolla oli oikee kartta matkassa. Hetken aikaa niitte perässä kuljettii "varmistaen" , et oikeella suunnalla ollaa. Ne tykkäs ottaa liikaa kuvia ,joten jatkettii matkaa oman päänsisällä olevan kartan ja kylttioppaiden ohjeistuksella.

Tornille saapuessa, jono ei näyttänyt olevan mahoton. Siihen löytykin nopeesti syy. Lippua ostaessa, siel on jonotaulu, millo saa mennä vasta jonottaa. Se olikin jo pari h erellä, millo ois voinu vasta alkaa jonottaa. Joten jätettii toiseen kertaan. Mentii ihan tornin juurella olevaan ravintolaa lounaalle, koska halusin tuijottaa tornia syömisen ajan. Nättiä. Taisin rakastua torniin :DD.

Meillä kun ei ollu paljoo aikaa olla Pisassa, päätettii ottaa 30min hevoskärryajelu kiertäen nähtävyydet sen kyyrillä. Toimi. Tosin aika kallis ajelu oli (40e) , mutta kerranha se vaan kirpasoo. Priamin mukaa "honeymoonilla" saa välillä törsätäkki.

Hevosille heipat ja lähettii kohti juna-asemaa, mielessä poiketa muutamassa liikkeessä.
Se ei oo kaikkei helpointa, kun kaverina on shoppailua inhoova mies. Sillo iteki menettää sen shoppailu innon. Kauppaan mentäessä, on jo olo ÄKKIÄ ÄKKIÄ ÄKKIÄ. Jokasen vaatteen kohalla miettii ,no tarttenko mä torella tätä jne. Okei oha se viisastakin mietintää, mutta siinä menöö kokonaa into, kun toinen joutuu oottamaa pihapuolella tmv.

Enivéi, tällä kertaa tiesin mitä tartten ja ostin puolihameen, ku kaikki alaosat alko olee likasena. Eikä kulunu 10minuuttiakaa.

Matka jatku kohti juna-asemaa. Meillä oli eressä päälle 3h juna matka yhellä vaihdolla. Matka meni hyvin, kunnes päästii vaihtopaikalle ja koko vaihtojuna oli peruuntunu. Ei auttanu ku alata setvimää mite päästää päämäärää. Yllättävän hyvin hermot kesti molemmilla, vaikka lopulta oltii 2h orottelujen jälkee vasta oikeessa junassa, ja kohti Torinoo.