Gold Coast

Pvä 24. 

Ke aamuna oli aika hypätä junan kyytii ,joka johdattaa  kohti Gold Coastia, Aussien Miamia. Meil oli majapaikkana sohvasurffaus Philliltä. Itelleni oli ensimmäinen kerta eläessäni käyttää sohvasufrrausta, muttei varmasti viimenen. Phill oli kertonut Saanalle ,jos päästään tulemaan Robina asemalle, joka on lähellä sen työpaikkaa, se voi tauollaan tulla hakee meirät ja vierä kotia. 

No me lähettii jo hyvis ajois matkaa. Enne klo 10 noustii jo GC menevää junaa, joka kesti 1,5h. Junassa oli Wi-Fi mahollisuus ,ja matka meni ku suitsait molemmat koneella nöräten. Melkee istuttii pysäkinki ohi, ku ei huomattu ajan lentäneen nii nopsaa. 

Phillille ilmotukset, et ollaa nyt maisemissa. Tosin kello oli 11.30 se oli sanonu 1 aikaa olevan käytettävis. Jatkettii kävelle matkaa viereisee ostoskeskuksee, mentii istuu kahvilaa, joka sopivasti omisti wifin ja nöräys jatku.

Phillillä työpvä venähti klo2 asti, käytii nöräyksen välissä ostaa ruokavärkit lounaalle, sekä löysin aivan ihanat Goji Berry Bliss Ballsit ! Olin taivaissa :P Bliss Ballsit on smansorttisia kun energiapatukat, jotka on tehtynä siemeneistä,pähkinöistä,taateleista ym terveellisistä jutuista. Taitaa yks rakastumisen syy olla vuoren kestävä herkkulakkoki. Oha mun pakko jotai hyvää saada :P.
Otin jopa kuvat selostuksella, sil haavaa , et manna saa vihiä ;).

Enivie. Phill saapui hakee meirät tuliterällä kiiltävämmän kiiltävällä mustalla autollaan. (olikoha honda (?) . Miehen tyyli oli bisness-look ,no mutta olihan hän työtamineissaan ja poika oli pitkääkin pitempi kloppi. Saana oli innoissaa ruskeasilmisiin ja pitkiin poikiin hurahtaneena ;). Ihan asiallisen olonen kaveri, puhelias, auttavainen. Taas tuli itelle tunne, et onse vaa jännää kui yhtäkkiä taas istuu jonkun iha tuntemattoman kyytis, ja toivoo hyvää ihmisestä :D. .

Me oltii ekat Phillin sohvasurffarit. Hän oli kuullu kyseisestä tavasta  isältään, joka oli Espanjassa ollessaa käyttänyt samanlaista. Oli saanut idean. Katotaa haluuko se enää meirä jälkee muita sinne. Phill heitti meirät kämpälleen, ja hieno kämppä oliki. Kämppä hohti uutuuttaan joka nurkassa, kaks makkarii, iso olkkari/keittiö ja kylppäri/wc. Lemmikkinä oli Gary-kilppari. Phill jatko takas töihin, ja neuvo meille missä suunnassa on ranta.  Tehtii eka lounaat kämpillä, minä otin vierasmakkarin itelleni, saana valloitti sohvan.

Phillin sanomien mukaan ranta oli suoraa eessäpäin . 5-10min kävelymatkan päässä. Lähettii matkaa. Mielessä soi vain " Im walking on Sunshine - U-U-UUUUU !" .
mielle tutuksi 5min matka lopulta oli 30min matka vähintää, muutamaa otteesee kysyttii kaduilla olevilta pikkupojilta, missä on ranta ja matka jatku eteepäi. Aussi/suomi lasten ero, aussit vastaa, suomi juoksoo karkuun :DD.. No joo..

Päästiinhä me sinne rannalle. Paikkana oli Mermaid Beach (merenneito ranta). Nättiä. Rantaviiva yltyy päälle 50km päähän coastilla, eli tosiaan oli rantaa toisen perään. Oltii nii tohkeissaa rannalla ,josta näky Surfer Paradisen pilvenpiirtäjät, ettei ees huomioitu kui pitkälle oltii lopulta kävelty. Yritettii saavuttaa pilvenpiirtäjiä, jokka kokoaja tuntu et ne vaa on yhtä kaukana(varsinki ku katto kuvista, mitä otettii matka varrella, ja niitähä otettii).

Lopulta päästii ensimmäisille korkeille taloille, joho oli 1,5h kävelymatka. Joka ties samaa paluuta. Rannalla kävely on mukavaa, juttulentää ja matka jatku. Aurinko kerkes jo laskemaa, muttei se menoo haitannu.
Kotia tultii ja Phill oliki siel sopivasti kokkaamassa illallista. Ei pahempi majapaikka, ruokaa ja kaikkee. Mietittii iltatekemistä, mut kaikki oli hiema väsyneitä, ja lopulta päädyttii sohvalle 3D lasit silmille kattoo Ice Age 4 leffaa. Jokku piirretyt on vaa nii hyviä.

Yö oli kylmä itelle, mullei ollu ku pussilakana. Jouduin kesken yötä lisää kaikki päällivaatteet yökkäri päälle. Sekä sohva oli hiema kova, tai ainakin Brisbanen tottumisen jälkee, jossa sängynpatja oli upottavan pehmee. Enivei, aamulla olin silti virkeenä lähtee vesipuistoon (hyvin ) huonosti nukutun yön jälkee.

Pvä 25.

VIHDOIN JA VIIMEIN !!!

Tätä hetkeähän oon vaan odottanut siitä asti ku oon Aussilan maahan ekaa kertaa saapunut. Pääsyä kunnon vesipuistoon. Nyt oli se hetki.
Phill lupas antaa meille kyyrin puistoon klo10.30 (11 siel) , kun oli lähistöllä tänäpvänä töissä. Hypättii kyytii, ja kyydistä pois. Saanan eka kerta vesipuistos ikinä. Tais tyttöö hiema jännittää mihin on menossa, mut onneks on kaveri (minä) matkassa joka voi sopivasti työntää eteepäi ;).

Paikkana siis Wet `N ´Wild Water World. Gold Coast on tunnettu isoista teemapuistoista, josta löytyy jokaselle jotakin, minulle oli tämä. Sisälle puistoon maksoi 60d. Puisto oli auki klo10-4 talviajalla. Puisto ois ollu valtavampi, jos kaikki mäet ois ollu auki. Ehkä puolet oli auki,puolet kii.. :( Mut ei se menoa haitannu. Lähettii laskee järjestykseltään. Ekana smooth mäki alukseneen , hyvä puoli, tässä ei ite tarvinnu rehata alusta ylös asti, miten kaikisssa muissa mäissä. Lopputulos, smoothly, ei paha ei hyvä :D.

Haluaa hurjempaa menoa!

Sitähän saatiin. Siel oli yks osio, mistä löyty Tornado, Kamikaze, Black hole. . . Kaikkiin tarvittii alus, ja yhtä kiljahdusta oli laskeminen. AHAHHAHAH!! Ihanaa, niin ihanaa että oli pakko ottaa kertaalleen. Jopa kaverinikin oli hyvin matkassa mukana, eikä paljoo pitäny toista työntää eteepäi.

Samalla mäkiin kipuessa, tuli tehtyä kuntoilua noustessa rappusia isojen aluksia rehaten. Mietin siin pikkukersoja, kuinka ne saa alukset ylös asti ,ku itelki välil oli hiema vaikeuksia.

Matka jatku puston toiselle laitaa. Sieltä löyty yksilö putkimäkejä, mattomäki ja Aqua Loop 60km/h menevä mäki. Mäkeen mentäes, käytii puntarin kautta saako luvan, laitettii alus selkään, ja eikun ylös torniin. Mäkejä oli 4. Lähtö oli vähäku avaruussukkulaan mentäes, Siel seisottii kädet ja jalat ristissä, odottaen lähtölaskentaa, 3,2,1 !! Bang, ja lattia vetästii jalkoje alta. Nyt siis tiedetää,miltä tuntuu jos joku vetää maan jalkojen alta ;).

Kiljahdus!! Ja enne ku kerkes ees aattelee, oli jo alhaalla. TÄMÄ OLI JOTAIN!!

Koko puisto oltii kierretty, alko uusita kierros. Lemppareita kohdin. Sisäiset lapset oli päässet molemmilla valloilleen. Saanan komentti : Menöö kyl tästä lähin vesipuistoihin ;). Niin sitä pitää!

Paikka meni liian nopeesti kii, ja lopulta juostii laitteesta toiseen, et keretää viel mahd paljon mennä.

Päästii parkista linkalla kotiapäi. Puoles välis jouduttii vaihtaa bussia, mutta hyvin selvittii, ja kotia ovelle päästii. Mehä kävellää tääl ku jo kotonaa. :D

Illalla oli tarkotus lähtee bileilee, koska seuraavana pvänä oli Public Holiday täl suuntaa. Oltii kaikki sen verra väsyneitä et pirettii koti-ilta. Mietittii ,et oltais lähetty kalaan, mut laskuvesi oli liian alhaalla :(. . ja nyt oli mun vuoro kokata, HAha,. Pasta bolognese vuorossa. Ihan syötävää.
Ilta menikin ajatuksia elämästä vaihdellen, kuunnellen musiikkia ja ollen kotona. Oli hassua huomata samanlaisuuksia yhtälöitä elämässämme.Phillin isä oli muusikko ,veli teki musaa, oli kristitystä perheestä. Päätettii siirtää bileilyt perjantai (viimeselle kunno ) illalle.

Pvä26.

Perjantai saapui, lämpösen yön jälkeen vietettyä. Phill lahjoitti peittonsa. Voisiko parempaa
isäntää odottaa. Meillä oli suunnitteil mennä rannalle Phillin työkavereitten kaa grillaa ja viettää päivää. Paikkana oli lähiranta. Kaunis. Pystytettii piknik leiri bbq alueen läheisyyteen ja porukkaa alko kerääntyy. Loppuje lopuks meit tais olla toista kymmentä, lapsineen kaikkineen.

Muutama vaan meni uimaa, me mukaan lukien. Ite tykkäsin rannasta todella paljon, se oli hieman suojassa kallion takana, mutta kun meni veteen ja ohitti kallion, avautu näkymä pilvenpiirtäjiin. Kaunista!! Aallot oli varmaa isoimmat, missä oon eläessäni ollu. Leikittii aalloilla, bodysurffausta, muutamaa otteesee jouduttii aallon vietäväksi, ja olo oli ku pesukonees olleena. Pelottava tunne.
Rannan vieressä olevalla kukkulalla oli näköala paikka Surfer Parariseen. Nättiä.

Itelläni oli olo ,ettei ois jaksanu yhtää enää tutustuu uusii ihmisii, joita vaan oli ympärillä. Ehkä mieli alko olla jo huomisessa kotiinpaluussa. Oisin vaan halunnu maata rauhas yksikseni rannalla, olla välittämättä mistään mitn. Hyvät puolet oli tuleva musiikki matka rammarista, sekä rannalla olevat häät. Mentii tyttöjen kaa kattoo hääseremoniaa rannalla, ja ai että oli kaunista. Vihdoin pääsin itteni kaa olemaa omis ajatuksis. Ajatuksis näin itteni Priamin kaa häissä. Näytti hyvältä :).
Niillä oli kitaramies soittamas muutamia hemppis biisejä. Mäki haluuuuuun <3

Rannalla olleet ihmiset alko kyselee ollaanko oltu viel yöelämäs tääl. No eipä oltu, ja vika mahis oli vähä niinku tänä iltana :D. Lupasivat näyttää meille menoo ja meininkii. Okkei. Lähettii kotia pikaset suihkut, kaunistumiset kolmee pekkaa. Saana ajo tällä kertaa. koska Phill oli maistellut grilliherkkuja ja juomia.

Mentii illasta Markin ja Judyn kotia, jossa oli muitaki poikia. Saana ajo sinne kans, mut musta tuli seuraava kuski juomattomuuden vuoksi. Illan sana oli JENGA. Pelattii siis jengaa tunti- pari , muut joi , minä litkin mehua, niinku normistikki :D. Yksi pojista John, oli skydive hyppääjä, sanoisinko henkeen ja vereen. Erehdyin kysymään miten ja missä kyseinen tapahtuu. Sieltähän alko tulla kaikenmoista selitystä/tarinaa/demostrointia... Lopulta John oli skydive tamineet päällä esittelees miten varjo aukee ja miten se voi kietoutuu kypärässä olevaan kameraan, ja sitte se on vähä ku Game Over.
Kuulemma 3sekkaa aikaa tehä kaikki varjot auki ym, 5sekalla, jollei kaikki oo pelannu ku pitäny, kuollu on. Raakaa peliä.

Silti haluaisin sen tehä jonain pvänä. Tosin tandem hypyn, ni ei tarttisi ite miettiä sekuntteja, eikä kuolla mukana.

Ilta lähti käyntii Elby yökerhosta. Oltii hyvis ajois liikentees, koska tanssipuolikaa ei ollu viel auki. Jäätii porukal istuu toisel puolel, pelaa kenoo ja oottamaa tanssijalan vipatusta. No kylhä se sielt alko. Musiikkina R´n´B ,hiphop- eli just parhaat tanssimusat. Oltii suoraa liekeissä.
Phillil oli hauska komentti mulle : Miten voit olla noi hyvä tanssija, ekkä oo ees juonu mitn?? :D.

Ilta oli kyl todella mukaansa tempaava :). Liike lähtöö lantiosta, ja annettii mennä vaa :D.

Lopulta me vaihdettii Casinolle, johon pojat halus meirät vierä. Tai ne halus mennä pelaa. Ja pelaski hyvin. John voitti kepeet 1000d pelaamalla, Phill 400d. Saana toimi Philin onnettarena, ois saanu toimii munki onnettarena. Koitettiin nimittäi pitkän tuumailun jälkee, pelataanko vai ei. Pistetii molemmat 25d. Pelattii. Pyyrettii poikia apuun, koska ei luotettu viel omii kykyihin sen vertaa. Paitsi kyl siin lako hiema hahmottaa peliä. Ainaki sen verra, et lähelle 21 piti päästä korteilla :D.

Sanonta: Voitto tekee sokeeksi ,kävi täski toteen. Oltii parhaimillaa voitolla extra 60d. Mut lopulta jäätii 5d voitolle. Eli sin män rahat. John voitti taas toiset 1000d ,phill hävis täl kertaa. Taitaa olla seki totta et rahat menöö aina rikkaille.

Eikä pojat ees tarjonnu meille ruokaa kotimatkalla, vaikka kui oli voittorahaa takataskussa. PÖH!!

Kaikki me kolme tykättii illasta ja tansseista. Oli hieno ilta! Hyvät Muuvit!

Pvä 27.

Nyt se oli koittanu mulleki, viimene loma pvä alkakoon.
Vaikka eile oli jo kotiin lähtö mielessä, tänä aamuna ei oisi sen vielä halunnu tulevan. Näihhä nää tunteen aina menöö. Samaa vuoristorataa. No piti ainaki ottaa kaikki ilo irti vikasta pvästä.

Oltii tosin molemmat hiema väsyjä viime yön lyhyistä öistä, mut haluttii nähä S Paradise. Phill anto meille puoleen väliin kyyrin, josta hypättii bussiin. Päästii pääkadulle muutama kyselyjen jälkee. Gold Coast oli molempie mielee mieluissa paikka. Se tuli hiema yllärinä. siitä ei ollu mitn odotuksia, ei vaatimuksia, tuntu hyvälle. Muutamat (väkinäiset) shoppailut, jogurttijätski maistelut jajaja. . siinä se pvä melkee oliki pulkassa.

Kotii hyvis ajois, et pääsin pakkaamaa, ja kerettii syömäänki.
Phill ja Saana anto mulle kyydin juna-asemalle. Olin kattonu et juna kestää 1h45min suoraa menevällä kentälle. Aikaa kentälle saapuessa olis ollu 1,5h viel koneen lähtöö. Mun lento lähti siis Brisbanesta.

Hyppäsin junaan. Aika meni taas ku siivillä, kirjoittaen blogeja ,puhuen Priamin kaa.. ja kuunnellen uutta musaa jotka sain Phillilta. Rudimental on mun uus suosikki, voisin kuunnella sitä yötäpäivää ja harvinainen albumi jossei oo YHTÄÄ huonoa laulua. Ne on tehny pari lauluu Emeli Sanden kaa ,joka on toinen hieno artisti mun uudes musalajitelmas.

Klo oli 6.10pm kun tuli kuulutus et pitää vaihtaa bussiin ,joka menöö kentälle. Naaaahhhhh!! Taas näitä työtöitä Brisbanes. Ei muuta ku hyppäys pois, kattoo mistä bussit meni. Sieltä kuski sano et parhain vaihtis on mennä takas junalla pari pysäkki taaksepäi RomaStreetille, ja hypätä sieltä bussiin. Meitä oli kolme kentälle menossa, minä, aussimies ja asialainen poika. Pistettii viisaat päämme yhtee, ja mentii yhes ettii oikeita siirtymiä.

Nooh .. onneks olin tehny check -inin jo puhelimeen. Mun tosin piti jättää laukku puol h enne konee lähtöö. Aika kulu, ja matkaa oli viel edessä. Saavutta kentälle 7.30 (15min aikaa laukun heittoon) ,portti jonka takana oli lopullinen linkan pysäkki, jumittu!! :DD Siinä ajettii linkalla ees ja takaa, et portti tunnistas auton liikkeet. Ei mitn eloa. Sinne tuli korjaaja. Matka jatku. Aikaa10min enne tiskin sulkeutumista.  Ei hitto ! nyt naurattaa kaikki, muttei siinä hetkessä.

Juoksu jalkaa, kohti tiskiä. Laukku hihnalle ja sain hienoaki hienomman lentolipun. Laukkutarraan kirjotettuna lähtöportin numero, sekä aika millo olla siel. Mies sen sano: et ja portilla ois oltava 7:45. Mä totesin siihe, : eli niinku nyt. Se : jop.
Kysyin myös meirän linkkakortista, jossa oli 10d panos. Mihin sen voi palauttaa, koska mies jolta ostettii se, sano et lentokentälle saa palauttaa. Vastaus oli naseva EI .

No juoksua taasen jaajaa.. portille päästiin.

Ehä mä tajunnu et niilo vielki niit tietöitä menossa. Netti, josta katoin junamatkan keston,ei sanonu mitn työmaasta. Mun mielessä oli vaa et oon 1,5h ennemmi kentällä. Aika shoppailla tuliaisia ja lähetellä postikortteja . No eipä ollut, yks hyvä puoli, säästy rahat.

Portin vieres oli kioski, josta sain äitille viel Brisbane kortin, joka oli jääny lähettämättä. Nopeet kirjotukset ja pyytö tiskillä, voisko ne tiputtaa sen luukkuun. (oon ennemmi tehny saman kentällä) . (Taas) naseva komentti oli : ei täälä oo postilootaa, voitha sä sen perthistäki lähettää.
Siinä vaihees jo kaikki ärsytti. Kiire, mahdollisuus myöhästyä, nasevat kommentit, väsymys.. . KAikki! Myönnän etten ollut itekkää paras mahdollinen seura siinä vaihees enää. Mutta pistetään matkastressin piikkii.

Lentooonnnn ja KOTIIIN !!
Viimeset kolme kuukautta reissun päällä ohi. Se oli surku,mutta silti ilo sydämessää, kun saanu kokee kaikkee uutta ja ihmeellistä. Ilo palata kotiin. Vihdoin saa olla paikoillaan. Kiitos kaikille menneistä lomahetkistä, Pää-reissukaverit Sari, Priam ja Saana. <3 Parempia en oisi voinu saada.

<3 Nähdään <3