maanantai 19. marraskuuta 2012

Seven Emu Station osa 2



Viimene kuukausi alko nyt tällä viisumilla. Nii se aika vaa menöö nopeeta. Iha kaikkialle en kerenny vuores liikkumaa (johki kuitenki), jote toine vuos tekis hyvää siinäki mieles. Erellee tää mun kieli ei oo viel nii mallillaa, et saisin iloiten kotiin tulla, seki syy. Tietoa tulevasta . Syy. Priam. Syy. Jote katotaa täältä Freo- kotiin palates, mitä hallitus sanoo mun visahakemukselle.  

Koko vko ollaa melkee reissattu vaa. Sunnuntaina ku mentii kylälle, oltii siel pari yötä. Frankin piti huolehtia hevosista tällä kertaa. Ma aamuna Frankin vaimo ja tytär sekä pojan lapset lähti Darwinii, koska niitte vanhin lapsen lapsi on siaraalas polvensa takia. Ne lähti aamulla varhain. Herättyäni ite alkasin haravoimaa, kun ei jaksanu olla toimettomana. 11 aikoihin Frankin poika Claid tuli kysyy haluunko lähtee poikien seuraksi ruokkii ja juoksettaa hevosia taasen. No lähin.

Kaks tummaa poikaa, nimiä en ees yritä muistaa, ja minä lähettii autoilee kohti hevosia. Frankin kaa oon ollu siel ennemmi ja ku niillo 37 hevosta ja 7 lehmää ,joita pitää ulkoiluttaa. Paremmin pysyt ite kärryillä ku pyrit pitää ne mahdollisimma lähellä toisia, jote pystyt seurailee niit kokoaja mis ne menöö. Se oli Frankin teoria perjantaina. No nyt oli sit eri teoriat ja ne piti niit kyl nii erillää, kaks sielä kaks täällä, ja oltii kokoaja pysähdyksis autolla, keskellä puskaa ettei ees nähny kunnolla mis ne menöö. Itteeni otti hermosta!

Tykkäsin enemmä Frankin seurasta. Siinki mieles, koska toine pojista oli kokoaja hiljaa ja ajo vaan, ja toinen poika ois saanu mun puolesta olla just hiljaa. Se vaan yritti yrittämällä pitää keskustelua yllä. Kyseli kaike maailma näyttelijät läpi : Tunnekko sen tunnekko sen tunnekko sen ?? ja kaikki oli iha jotai ihme nimiä, eikä kyl oikee ees kiinnostanu miettiä. Sit se lopulta, ai sä et tierä ketää kung fu näyttelijöitä !! En tiiä. Anteeks vaa. Sit se alko kyselee mitä eläimiä suomes on? ja ku olin luetellu kaikki mitä osasin (hirvet,peurat,porot,karhut).. se kokoa-aja : keep going keep going . ARRRGGHH !!

Sit se alko kertoo sen tyhymiä vitsejään. "mikä menöö kokoaja ylöspäin, muttei ikinä alaspäin? " ..... " sun ikä". "mikä matkaa maailmaympäri mut silti pysyy kokoaja samas paikas? "....... "postimerkki " .. taso oli siis tota, ja noi oli parhaasta päästä.

Frankin kaa oltii aina joku parisen tuntia matkas, kysyin pojilta ku kello alko heittämä puol 3 et kaua me aioittaa  tääl viel olla. " Nii kaua ku tuloo pimee (6-7 aikaa) " . Sit alko kilahduttaa itellä et EIKÄ ! Okei en ollu kyllä yhtää small talk tuulella (tai koska oisin :D ) , ja sit alko nälkä tulla, enkä pystyny kunnolla seuraa ite hevosia,ku ne oli kaikkialla, se aika kk:desta.. ym . Onneks pojille alko tulee kans nälkä ja ne soitti Claidin tuomaa ruokaa. Minä vikkelänä tyttönä hyppäsin niitte kyytii ja pääsin kotia. :)

**
Tiistaina oli Melbourne Cup Hevos kisa, jota oli tarkotus mennä pubii kattoo isolla porukalla, miten ne joka vuonna teköö. Viikko sitte siit ekaa kertaa jo kuultii, ja tuumattii Bretin kaa, et pistetää mekot ja muut girlie tamineet päälle, ettei iha kokonaa unohda miltä tuntuu olla naine :). No päivä tuli ja 12 aikaa meil oli tarkotus mennä sinne. Siel piti olla lounas buffet. Mut koko homma oli peruttu , ja  lopulta haettii pitsat ja  katottii kotona tvstä, ei mekkoja.

Tää oli yllättävä wc päivä. Kylän vessassa ku avasin kannen oli sammakko vastas. Se oli tosin normi, ei myrkky sammakko, joita tääl on joka paikas. Tai jos niitte selkää koskee ne ruiskuttaa myrkkynsä. Välittömästi joudut pesee kätes jos oot koskenu sammakkoo.

Mel Cupin jälkee lähettii kotia päi takas Puskaan. Tääl vessaa mentäes, takaseinä ja lattia välis livahti kärmes ! HUUSIN. Illalla pimeen tulon jälkee päätettii olla asialla, ja mentii Frankin kaa lavastamaa villisiat  jokka koittaa tuhota meirä kasvimaat. Ysin aikoihi mentii eka mut oli liia varhain. Tunni päästä uurestaa ja siel ne juoksi KOKONAINE PERHE ! Suuret ees ja takana, pienet keskellä. Frank sai ammuttua yhtä isoo. Mut monta tuho suuta on viel jäljellä.

**
Ke aamulla Damien soitti et hevoset on karannu kylällä. Ei muuta ku kohti kylää. Sitä ennemmi oli juotettava hevoset ja lehmät täällä, joilta oli vesi loppunu. Päästii kylälle about 9 aikoihi. MEntii suoraa ettii hevosia. Ne oli jo suure osan löytäny, mut 4 puuttu viel. Mä olin muutama tunnin niitte kaa ettii, sit menin kotia oottelee ja ne jatko sitä koko päivän tuloksetta.

Itelläni oli sinänsä hyvä päivä, sinne tultaes Brett oli alannu kattoo Leijona Kuningasta. Liityin seuraa. Tuli mielee lapsuus ku Helin ja Marian kaa aina katotii uurestaa ja uurestaa, sekä kelailtii ja katottii hidastuksella ns. hauskoja kohtia sekä "hyvät" biisit :D.

Ehkä kasvoin jo aikuseksi siin välis ku oli tullu Leijonasta 2 ja 3 versiotki. Mut tääl ku ei muuta oo ku aikaa, katoin kaikki kolme peräkanaa . Oliha ne vielki hyvin viihdyttäviä.

**
Torstaina Damien oli lähös kylän miesten kaa metsästää villi härkiä, joista ne kokoo itellensä karjaa myydäkseen ja syöräkseen. Lähettii Bretin kaa mukaa. Jotai erilaista. Autona meillä toimi safari auto, ilman ikkunoita ja ovia. Kaikki maailma linnut ja kivet ja kävyt oli siis tervetulleita. Ite istuin etupenkillä, Damien ajo ja Brett oli takana. Sain arskat päähä suojaa suurimmat moskat ereltä jokka lentää sisälle. Siel oli kolme muuta autollista miehiä/poikia. Kaikki yhtä hulluja kuskeja. Autot oliki sen näkösiä et niillo hiema ajettu ennenki sonnejen kaa.

Matkan varrella oli jo muutama yksinäinen sonni löytyny jokka ne oli jo kerenny tainnuttamaa sen verra et oli saanu köytetyksi sarvista puuhun.

Helikopteri tuli myös ettii karjaa ,jotka lopulta me autoiltii kasaan. Päivä oli hiema tuulinen ,se ei suostunu ottaa kyytiläistä. DÄÄÄMM !! oisin niiiiin halunnu!!

Tosiaan, meno oli kyl aikamoisen hurjaa. Parhaiten pysy hengis ku sulki silmät ja rukoili. Sanoinki Damienille, et mä toivon et sä luotat sun ajokykyihin, koska  olo on kuoleeko heti vai hetken päästä.
Muutamaa otteesee törmättii pariin puuhunki, ku yks sonneista juoksi pusikois pakoon. Ei muuta ku matka vaa jatku. Kun sonnit alko väsyy , ne pisti maata puun alle. Mahdollisimman ison puun alle. Yks oli kyl nii sitkee kaveri, joka ei millää meinannu liikahtaa. Vaikka kuinka ajettii autolla sen päällekki, ei. Ei nostanu ees päätänsä. Lopulta se saatii tuhansie tökkimisie jälkee liikkeelle sillä et heitettii palava lippis sen etee. Eka se oli sen persuksen tykönä, eikä mitn tapahtunu. Vaihdettii se naaman etee, vihdoin alko liikkumaa.

Koko päivä siel vierähti.

Kotia tulles olin kyl niinku sodasta tullee näköne. Mun naamaki oli iha musta liasta. Ke ku lähettii mettästä kylälle, olin ottaas kimpsuja ja kampsuja mukaa. Frank sano etten tarvi, tullaa illaksi kotia. Jätin kaiken tänne. Nooh oltii eka ke-to  yö,samoilla kamoilla. To pvän jälkeen ei enää tehny mieli laittaa samoja kalsareita jalkaa. Sanoin Frankille et oon vaateton. Sieltä se heitti sen kalsarit ja t-paidan. Olo oli hupaisa.

Suihkuun mentäes yhes nurkkaa oli kuminen koriste sammakko. Huomasin sen ja tutkailin et kylllä, kuminen se on. Sen naama osotti suihkuun päi. No sit siel suihkutelles..huomasin et mun kuminen sammakko on kääntäny selkänsä muhun. Joten ei se tainnu ollakkaa kokonaa kumine :D

To iltana kylän mies soitti et oli nähny Frankin neljä karonnutta hevosta vaeltelemas kylällä. Frank lähti samantie kattoo. Löyty.

***
Tänää la päätin et lähen maanantaina jo Darwinin suunnalle, eli palasin takasin ekaan sunnitelmaan . Syy : Ma menöö ilmanen trukkikuski täältä darwinii,jolla tulinki. Torstai ois ollu toine vaihtis, mut sillo menis linkka joka maksaa about 300d. Luulin sitä PALJON halvemmaksi, jote hinnan selvittyä, tuumailin et parin pvän takia .. maksaa turhan paljon rahaa. Toki asuminen Darwinissa maksaa myös, mut silti tuloo halvemmaksi mennä trukilla ja ennemmi jo ihmisten sekä tekniikan ilmoille. Joten tänää on tullu vietettyä ns. vikaa kunnon The Bush päivää.

Olo on kyl iha kummallinen.

En oisi aatellu et täälläki voi fiilikset mennä ylös alasin, tai tuntemuksista mettäs asumisee. Erelleen oon vahvasti sitä mieltä et oon enemmän city ihminen, koska kaipaan aktiiviteettia mun elämään. Mut enmä täysin mettääkään hylkää pois. Kait se on siitki ,ku tuli ekat 15v kasvettua mettäs.
En oo kokonainen minä, jos mullo vaan toine osa elämäs.

On tullu paljo deja vu:ta lapsuudesta tai ainaki samankaltasia muistoja mieleen. Tääl ei kylläkää tullu ratsastettua vasikoilla,mut pienenä seki on koettuna naapurissa. Muistan kuinka naapurin tyttö Satu oli "vihane" jossei joka päivä keretty menee ratsastaa. Meillä kaikilla oli omat lemmikki vasikat ,ja ne kuulemma ei enää tunnistanu meitä jossei olla joka päivä niitä hoitamassa :D.

Koiranpennut on tullu tääl kyl rakkaaksi kans. Kuinka sitä osaakaa enää herätä ilma niitte näkemistä. Oon irrottanu niistä punkkejaki, sormin.

Eile pe tultii takasi kylältä mettään. Pennut oli ollu vähällä ruokinnalla, jote niitte kylkiluut iha näky ku oli nii mahat kuopalla vastas. No minä yritin kaikkeni kehitellä niille ruokaa, koska kaikki purkkiruuat oli loppu. Annoin vanhat puurot ,joita ne ei normisti syö innolla, mut nyt meni kaikki samantie. Heitin niille mun aamumurot ku ne katto mua itkevin silmin. Söivät.Annoin herneporkkana säiliöpurkin. Söivät. Keitin perunoita ja pistin papuja mukaa. Varotin niitä : ettei tää oo mitää herkkua,muttei oo nyt muutakaa. Vähä ne söi. Mut sit iski laiskuus. Huijasin hieman ja laitoin pari makkaranpalaa per kuppi ,nii hyvin meni kaupaksi perunakki.

Illalliseksi meil on normisti lihaa. Lehmä oli just tapettu sinä päivänä ku tulin tänne .Tein meille pihvit ja kurpitsaa sekä uuniomenaa jälkkäriksi. NJAM :).Tääl on siis kaks isoo koiraa ja neljä pentua. Lihaa kokates, kaikki kerääntyy jalkoje juuree oottamaa maistiaisia. Pitää olla vikkelä,jos haluu olla tasapuolinen ja aikoo kaikille antaa saatua palat. Illalla kattoes pentuihin, kaikilla oli pvä aikana
kasvanu pallomahat. Hymyilin.

Tänää la ku mentii uimaa, ne seuras meitä ja tuli ekaa kertaa uimaa kans. Oli nii söpön näkösiä. Näin itteni niis sielujen silmin, ku minä uin koiraa ja yritän pysyy veden pinnalla :D:D:D

Uimisen jälkee lähettii metsästää villieläimiä.
Näin dingon ekaa kertaa Aussi elämäs ollessa, ammuttii se. Nähtii muutamat siat, ammuttii ne. Toine oli aikamoisen sitkee kaveri, yhen ammunnan jälkee lähti lopulta juoksee. Ammuttii toisen kerran. Nähtii villihevos lauma. Ammuttii pari.  Kotiapäi tultaes huomattii sian vielki sitkuttelevan, ammuttii lopullisesti. Kolme luotia yhteen sikaan siis.

Kotona ku tultii ei nähty pentuja missää. Nimittäi lähties ne seuras meitä kokoaja ja ajettiinki ympäri tonttia harhauttaen niitä, ja silti ne oli kokoaja kannoilla. Lopulta saatii ne vähä aisoihi ja päästii lähtee. Elikkäs : PEnnut oli siltiki lähteny meirä perää!!

Frankil on kyl kuudes aisti näös.
Se aina tietää jäljistä mitä on tapahtunu. Kaikki auton jäljetki mikkä on kenenkäki. Musta ne näyttää kaikki kyl samalta. Sit se niistä pennuistaki sano et ne on meirä perää lähteny tääl on niitte jäljet. Minen nähny mitn, mut päätä pahkaa lähettii takas mettää. Tiethä siel on enemmänki traktori teitä ku auto teitä. Nooh kierreltii ja kaarreltii.

 Nähtii jo ekalla kertaa kaks valkosta villihevosta kaksistaan. Tällä kertaa Frank päätti ampua toisen. Toinen oli iha hämillää, eikä lähteny pakoo ees. Pyöri siinä kaverinsa ympärillä joka oli jo kuollu, raukka ei osannu olla yksi. Sisäinen kyynel vierähti :(

Matka jatku sekä "jäljet". Mun mieles vaan pyöri " mission impossible " .. Mut sit onni käänty ja Frank sano näätkö tonne? ja sielä kaikki neljä pentua taapersi eteepäi !! Auto pysähdyksii ja pupupupupupupuppiesssss !! Sieltä ne juoksujalkaa tuli. VOIIIIHHH !! Nyt tuli kyynel, ulkoisesti. <3

Kysyin Frankilta kuinka se pysty näkee ne jäljet ja löytää pennut? sanoi pistävänsä omat aivot pennun aivojen tilalle, mihin sillo ois menny. Näkemiseen, sillo käsitys et koska aborginalit ei asu talossa seinien sisällä, vaan luonto on osa niitte taloo,ne tottuu avarakatseisuutee ja tarkkailuun. Se on kyl totta, ei tääl kovi monia taloja kyl näy.

Siinä samalla tuli kaikki sekavat tunteet esille. Kuinka sitä on eka 24/7 joittenki kaa kokoaja, ja sit yhtäkkiä ei ookkaa enää sitä elämää. Sen on kyl täs reissates huomannu. Se on kans aika vahva tunne ettei mua oo tehty reissariksi. Aikalailla oon onnellinen tylsään normielämään ;).

Tää Outback elämä on kyl ollu ihana kokemus, vaikka joka kerta ku menöö tyylii wc:hen pitää tarkistaa joka nurkka ja pönttö ettei oo mitn sinne kuulumatonta, vessapaperi rulla ettei kukaa oo pesiny sisälle.. En siis iha täysi oo puskaihmiseksi tääl muuttunu :D. Mut sit taas mitä tuun kaipaa : avoauton kyydissä oloa, yhteisiä pitkiä automatkoja,illalla tähtitaivaan alla istumista, hiljaisuutta (jossakin määrin), tunne ettei tarvi tekniikkaa joka hetki (ei puhelinta eikä ees facebookkia)..

Mut sit taas ihana tunne tulee kun pääsöö omaan sänkyyn, kunno suihkuu. . omat ihmiset. Arki rutiini.

**

Lähettii su aamupvästä ajelee kohti kylää- hyvästit pennuille ja kahen viikon kodille. viimeset turistihetki kuvaukset ja olin valmis viimesee matkaa. Pvä oli aikalailla lazy- no oliha se sunnuntaiki. Ei oikee tehty mitn. Trukkikuski tuli kolmen tienoilla ja se toi huonekaluja jokka meirä piti kantaa oikeille paikoille tai ees oikeesee osotteesee.

Olin jo kyllästymisen partaalla ku ei ollu mitn tekemistä, jote aloin haravoimaa taasen :DD. on tullu muutamaa kertaa haravoitua tuol ollessa . Hah.

Ilta oli ihanan rauhallinen. pimee tääl tuloo puol seiskan aikaa, mentii iltateekuppien kaa istumaa ulos Brettin ja Frankin kaa mitä useempanaki iltana tuli tehtyä. Istutti siel ja juteltii elämästä. Katotttii tähtiä ja nähtii milkyway. Tätä tuloo kaipaamaa.

**
Ma aamuna Bret ja Frank lähti aamuvarhain takas farmille, hyvästit halit ja fb vaihdot. Mentii aamusta Damien kaa kylälle. Mun piti käyrä postis ja nostaa rahaa tulevalle Darwin ajalle .. Damien meni hammaslääkärii.

Olin urhea. Taasen kerra ku menin vessaa, nostettua kannen, siel oli sammakko kannen ja istuinsuojan välis. Reaktio : Hyppäsin askeleen taaksepäi ja mietin etten kuse ollekaa. Huuran Damienin apuu (kute ennenki). Siin se venytteli itteensä littanasta normaaliin kokoon. Rohkasin mieleni, otin paperia PALJON, nappasin sen kii ja juoksin tuhatta ja sataa pihalle. !! Olin ylpee itessäni, vaikka seuraavan tunnin ajan tunsinkin sammakon liikkeet käressäni.

Mun trukkikuski tuli yhen jälkee, siel oli kaks muuta kyytiläistä matkas. Tällä kertaa ei ollu hiljasta. Naine jakso puhua,  Vietnami poika Toi oli vallanu sängyn ja mä jouruin keskipenkille missei ollu niskaa asti olevaa nojaa :// . Kuski Ken poltteli taas tuota väliä. Ei hitto, en kyl tykkää yhtää olla samas autos ja tupakan savus.

Yllättävä nopeeta meni matka. Ensimmäinen pysähdyspaikka Daly Water shell. Siel vessas oli taas ylläri. Vetäes vessaa ilmaantu sammakon reisi yläkulmasta, jota ei ennemmi näkyny. No se niistä vessoista ja sammakoista. :D

Sisälle mentäes, vastassa oli tytön naama,tuttu naama. Se oli hollantilais tyttö Christel, jonka tapasin vikana iltana Darwinissa enne farmia. Se oli mun jammailukaveri tanssilattialla (jotenki tuli saana siitä mielee <3 ) . Siel tanssies ei tullu kyseltyä nimiä tmv yhteystietoja, mut tunne tuli et oli mukava tyttö, ois voinu vaik kysyäkki.

No se oli mieles muutamina päivinä jälkeepäi ku ei tullu kysyttyä.. Ja nyt se oli sit siel tiskin takana töissä. Sattumaa? Tais isäukolla olla sormet pelissä :D. No nytton facetiedot ja molemmat oli iha hämillää et mite voi olla mahista nähä :D.


**

Oltii Darwinissa yhen aikaa yöllä. Mentii yöks Vietnami perheen työ. Niillo lastaussilta ,josta tavaraa kulkee borroloolaa ja takasi. Ti aamuna niillä oli rapujen pakkaus ja niitte vienti lentokentälle kohti sydneytä. Mentii kahen tienoilla nukkuu caravan vaunuu. Tällä kertaa oli kyl kunno petiki. Muutama hassu tunti tuli nukuttua, kunnes arska alko valottaa silmään enkä saanu enää kuuden jälkee nukuttua.

Marissa ja Daphne tuli kans käymää siel ,ku frank pisti lihoja niille meirän matkaa. Jop. Viimeset hyvästit koko farmiperheelle ja kohti Darwinia. Pojat heitti mut pääkadulle jossa on kaikki backbäkkäri paikat. Menin suosiolla samaa mis olin viimeksiki. Hyväksi ja siistiksi havaittu. Ei kaivannu muutosta.

Oli iha outoo nähä kunno liikennettä PITKÄSTÄ AIKAA !! :DD. ei vaa niitä mettäteitä. Hah.

Aika oli jättää Farmi elo muistoihin :)




2 kommenttia:

  1. Huhhuh... mä jaksoin lukee nää kaikki, jee. Ihan niinku olisit seikkaillut jossain kirjassa... Välillä oli olo, et voisin kuvitellla itteni mukaan (mm. avoauto & tukka tuulessa), ja välillä oli voi kauhia... mm. ne kärme/sammokko ym. ällöttävät jutut... Ja välillä taas nauroin veet silmissä :)

    Voi Heini, sulla on kertojan lahjoja, susta vois tulla kirjailija ;)

    VastaaPoista
  2. No mikäs nii nauratti et veet tuli :)
    Hyvä että viihdytti. Välil se tuntuki aika seikkailuilta. Nyt ku ollu kotona toista päivää..tuntuu ettei oo missää ollukaa :D. tairan siis olla sopeutuvainen.

    VastaaPoista