Taman paivaista
Niin se aika vierii, etta yli puolivalin puolella ollaa ja kovasti. Maha-asukki tai taallapain kutsuttuna SheHe kasvaa kovaa vauhtia. Taalla on tanaa isanpaiva ,nain epavirallisesti eka priamille :D.
Pienia potkuja tuntuu pva pvalta enemma, muutamia muljahteluita ja myllerryksia mahassa. Voisin parhaiten kuvailla tuntemusta; kuukavelija vatsassani.
Yritan enemma ja enemma toimitella pikkukaverille, mutta hieman tuntuu typeralta jutella "itelle" . Oon aatellukki, etta osaako kaveri lukea ajatuksia (niita hyvia vaan) ,joissa paljon ajattelen kaveria ja juttelen ajatuksien kautta, enemma mita oikeesti aaneen paastan. Ehka kuitenki hyva ettei se osaa lukee ajatuksia, kaikkia niita muita jokka ei oo tulokkaaseen kohdistettu :D.
Vartaloni nayttaa jo vauvan asunnolta. Rinnat on kasvanu aitimaiseksi ja vatta kasvaa kovaa vauhtia. Mun yks tyokaveri Nina on 10paivaa erella mua. Ollaa otettu yhteisvattakuvia muutama kk takaapain jo, ja huomattavaa muutosta on nakyvissa alkuajan kuvista.
Muutamia vauvajuttuja on loytynyt kotiin, vaikka talla hetkella vauvan huone on melkolailla kaaoksen alla. Toisaalta ei vauva iha heti omaa huonetta tarttekaa, etta hieman armon aikaa meille viela annetaa. Mutta kaikki muutkin kamat ,autonistuimista lahtien on hankkimatta. Saati ees kattelematta.
Aika helpolla oon paassy tahan asti. Alkumetreilla oli pienimuotoista pahoinvointia> kuvotusta, nyt muutamana perakkaisena paivana ollu taas samanlaista kuvotusta, mika lahtee sitruunavetta juomalla pois.
Aika normaalia elamaa oon kylla saanu elaa viela, viitta paivaa viikossa toissa, urheilen aikalailla samaa tahtia mita aina ennenki: joogaa,salia, tanssia, combattia.
En osaa hidastaa,kun ei miltaa erikoiselta viel tunnu. Toki oon hieman vahentany paivaohjelmista tehtavia. Aina kuulunu omaa elamantyyliin saada mahdollisemman paljon aikaa pienessa ajassa, eika se oo tuntunu pahalta.
Tassa elaman tilanteessa oon huomannu, et tarviin enemma hengahdysaikaa asiasta toiseen siirtymalla. Ei valttis ihan huonokaa asia.
Nytte vatta alkaa nakymaa jo,kaikille. Jopa itellenikin. Aina ku itteensa katto ylhaalta alaspain, on aatellu ettei kovin iso maha viel oo. Mut jos on sattunut kulkee esim. nayteikkunan ohi sivuttain, on tajunnut etta kyllahan se maha sielta alkaaki pilkottaa. :D. . Se on toine, mista huomannu, et taitaa pikkukaverin asuinolot jo nakya, kun random asiakkaatkin alannu onnittelee. Tanaan yks tytto, vieressani kahvia sille poytaan, huomas mahani kasvun: Voooiiihhh!! Onnea !en oo ennemmi huomioinu ku oot aina siela tiskin takana, nii ei tuu katottuu mahaan asti.
Monelta taholta kuulunut : Naytat hyvalta ja oot terveen nakonen, sopii sulle :)
Tunne on valtava, mita tama pikkukaveri sisallani saa aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti