maanantai 4. maaliskuuta 2013

ajatusten viemää

Taas näitä tuttuja tunteita, ku ei oo missää nytte käyny, nii onko sitte teillekää mitn järkevää kertomista. Normi elämää, onko se liian tylsää :).

Yhen ilouutisen voin kertoo, saan suomiverta tänne parin kk ajaksi asustelemaa saman katon alle, serkkuni Marian . JEEEEEEEE!!!! <3 . on ihana nähä tuttuja kasvoja <3
Maria tuloo työharjotteluu Mannaan, missä ite olen kans töissä. Tulee asustelemaa tänne meikäläisten kaa. Saan siis seuraa. Jeij ! <3 En malta odottaa.

Muutama turistireissu on tehtävä, ja nyt alannu jo sillä silmällä kattoo näitä omia kotinurkkia tääl Freossa ja Perthissäki et mihin sitä Mariaa sitte pitää kiikuttaa, et saa seki hiema Aussikäsitystä. Ollaa me jo yhes menos Sydneyhin viikolopuksi toukokuussa.

Mun itseasias pitää heittää keikka Canberran kautta, joudun uusimaan passini vanhan rikkinäisen passin takia. Viime joulukuus Suomen konsultaatti on muuttanu Sydneystä Canberraa..jote sen takia käyn siel sitte. Visiittini ei ole 4h pitempi :D. Saan asiani hoidettua,ja ehkä " olen ollut täällä" -valokuvan ku nappasen,se on siinä. Aika on kortilla, ja haluun viettää Sydneyssä enemmä aikaa. Priamin ja Marian ois tarkotus tulla sit suoraa Perthistä Sydneyhin, tavataan sielä sitten. :)
Priamin veli asuuki Sydneyssä, jote meillä on majapaikka ja turistiopas omasta takaa .Jeij. Se taitaa olla nyt "isoin" seuraava oleva reissu.

Mut JEEEEEEEEEE!!!! Maria tuloo tänne <3

**

Oon huomannu töissä ollessa, että oon saanu joittenki asiakkaite mieleen "lemppari työntekijä" paikan. Parit miehet (tairan olla täälki se pappamangneetti..erellee ) jutteloo ja hymyilöö mulle aina, mut ei kuulemma Georgialle eikä Camilelle, joittenka kaa niist puhuttii.

Yks mies sano et: " pirä kiinni aksentistas,et älä yritä ees muuttaa sitä. Pirä kiinni siitä mistä oot kotosin ."Tuumasin : uskon etten ees pysty muuttaa, vaik haluaisin. Eihä multa pohojammaakaa mihkää kariutunu vaik Jykyläs tuli viimeset vuoret asuttua. Ihmiset kyl sai hyvin vihiä ,mistä oon kotoosi.

**

Vein Priamin ystävänpäivä lahjaksi (tosin viikko ystispvä jälkee) Julia Stonesin kirkkokonserttii. Se ei tienny mihi oli menossa. Mä kattelin mun parhaasta ystävästä, Google mapista ,mihi pitää mennä jne. Nooh ajelles kartta päässäni avulla, tultii kirkon työ ja sanoin et tuolla se on ,kurvasin kirkon pihaan. Priam oli hiema huulipyöreenä et onko meillä kirkkotreffit. Nooh , sinne mentyä se tajus et jostai on kyse,ku ihmiset menöö "vähäpukeutuneisina" kirkkoon esp . naiset :D.

Ovella oliki jo paljastus, Julia Stone : Heavenly Sounds . Oli mies myyty. Minä myös. Oli se ihana, kanalihalla oli iho <3. Ja että se oli kaunis kirkko ja konsertti. . !!

**

Muutamaa otteesee täs on tullu mietittyä omaa kasvatusta, ja verrattuna siihe mite ihmiset elelöö tääl. Yks syy on juominen. Australialaiset osaa kyl juora, mut niihhä ne suomalaisetki taitaa osata. Eron huomaa siinä ,et suomijuominen tuntuu enemmä olevan masennuslääkettä. En tarkota sillä että kaikki jois suruunsa. Ei toki ! Hauskaaki osataa pitää. Mut tääl se on enemmä elämän tapa ns. ilojuomaa.

Ite en tosin juo, suurin syy siihen on kasvatukseni. Enkä tuomitse ihmisiä ,jokka juo, koska musta se on jokasen oma asia. Mut välil tuntuu ourolta, kun täällä uskovaiset ihmisetki juo. Ehkä välil sitä on saanu liiankin suoran hengallisen kasvatuksen, et ottaa silmään "pienetkin" asiat.

Emmä tiiä miks tästä ees avaruin, mut kait tääl vaan oppii itestäänki aikalailla ollessa. Alkaa puntaroimaa mikä on hyvää ja mikä huonoa vierä elämäs eteenpäi. Kaikestaha sitä oppii. Oppii kattoo suurimmilla silmillä elämää, ettei kaikki oo nii mustavalkosta.

Oltii Priamin isän tykönä illallisella eile. Puhuttii siin perhearvoista ym. Pidin sen kommentista ,et aikoinaa se halus antaa omalle perheelle paremman elämän mitä ite oli aikoinaa saanu. Tuoda rahaa pöytää,ja antaa hyvän kasvatuksen pojille. Se on toteutunu.

Niin haluan iteki tehä. Paremman elämän jälkikasvulle, jos semmosta joskus siunaantuu. Haluan osata keskustella enemmä asioista asioiden oikeilla nimillä, vaikka oisikin hieman arka asianalue. Puhuminen on itelleni kehkeytyny parhaaksi terapiaksi, ehkä senki takia höpöttelen teilleki tääl mitä päähä tuloo.
Muistan aikoinaa, ku olin ollu Elosella jo jonkinki aikaa töissä, ja ns. tutut naamat tuli vastaan päivittäin. Päätin et iha sama, jos tuntuu et haluun puhuu muutaki ku hyvän sään juttuja, avaurun. Sitä kautta tuli ihania asiakassuhteita sekä molemmi puoli kaveruutta.

Välil se ei ehkä oo paras asia olla avoin, mut oon päättäny antaa itestäni sen ,minkä irti saan.

Sen on saanu huomata, kuinka paljon ollu siunausta itelläni matkalla. Tulin hakee normielämää, töitä,kavereita,liikuntaa,reissuja, enkun opiskeluu.. Olen saanut kaiken!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti